Pohjoiseen

Tilapäivitys

po

Tänään ajelimme kohti pohjoista, mutta pysähdyimme serkkuja tapaamaan Mänttä-Vilppulaan. Nämä serkkuni ovat samat, jotka vierailivat meillä Teneriffalla maaliskuussa ja me kävimme yhden serkun luona Haaparannalla alkukesästä. Sitä edellinen tapaaminen olikin 50 vuotta sitten. Mutta nyt kun olemme taas tutustuneet toisiimme ja viihdymme hyvin yhdessä, täytyy tihentää tapaamisvälejä.

Huomenna on tiedossa kalareissu. ¡A mí me gusta!

Etelää

Tilapäivitys

ete

Vähitellen opin myös Etelä-Suomen paikkakuntia: Mäntsälä, Kellokoski, Järvenpää, Hyrylä, Vantaa…
Pohjoisen tyttönä minulle ovat tutumpia Pohjois-Suomen kylät ja kaupungit.

Jumbossa kävimme nettiasioissa ja kirjakaupassa: tyttäreni Berliinissä haluaa lukea suomenkielisiä kirjoja, joita hänelle Suomen reissuiltani usein ostan. (Tosin en tuota koko kasaa 🙂 ).
Järvenpäässä oli lasten taidekoulun ja sponsoreiden järjestämä kukka- ja taideaita. Mukava traditio, pari vuotta sitten samalla paikalla oli tuoli- ja kukkainstalaatio.

Tulet

Tilapäivitys

tul

Kuvassa ei ole juhannuskokko. Vihdoinkin minulla oli aikaa setviä varastotavaroitani niin, että sain poltettua turhat paperit. Kun aikoinaan tyhjensin asuntoni, pakkasin laatikoihin kaiken tärkeän, mutta paljon myös sellaista, jota enää en tarvitse. Papereita: työhön ja harrastuksiin liittyviä. Onneksi eilen satoi, kulovaroitus on ohi ja naapurilla sattui olemaan pellonreunassa palamassa juurakoita ja oksia. Varastolaatikot vähenivät merkittävästi.

Taas oli läpikäytävä omaa elämää ja muistoja vuosikymmenten varrelta. Päivä oli sateeton ja melko lämmin, hyvä sää lajitella menneisyyttään. Nyt saa osan unohtaa. Oli helpottavaa nähdä joidenkin asioiden haihtuvat savuna ilmaan. Rakkaimmat muistot säästän paitsi laatikoihin, tietysti myös muistilokerohini.

San Juan

Tilapäivitys

san

Juhannussää Suomessa on sateinen, kuten monesti. Sehän mahdollistaa kuitenkin kokon polton, kun ei ole metsäpalovaaraa. Täällä Mäntsälän seudulla on kyläyhdistyksen kokko valmiina, sytytysaika illalla seitsemältä.

Ystävän pihalla on pystytettynä teltta ja siinä grilli, josko siellä illalla kastumatta grillaisimme.

Hyvää juhannusta!

Sadetta

Tilapäivitys

ham

Sateinen päivä. Hammaslääkärillä ja karkkitehtaan myymälässä, siinäpä hyvä kombinaatio tälle päivälle Porvoossa.

Olen käynyt nyt kolmena päivänä hoidattamassa hampaitani, sillä hammaslääkärikammoisena minun on helpompi asioida täällä. Ei tarvi miettiä ennakkoon, miten asiat selittäisi espanjaksi. Hoito on ollut hyvää Teneriffallakin. Ja ikävä kyllä kalliimpaa Suomessa.

Karamellitehtaalla kävimme ostamassa perinteisiä ”Suukkoja”, joita jo lapsena kävin mummolan lähikioskilta ostamassa. Silloin ne tunnettiin toisella nimellä, joka nykyään ei ole enää sopiva. Niinkin maailma muuttuu.

Ajelulla

Tilapäivitys

po

Tänään käveleskelimme Porvoon vanhankaupungin kauduilla: kauniita vanhoja puutaloja ja viehättävä alue vanhojen tavaroiden kauppoineen. Yksi miniatyyriliikekin löytyi. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen.

Ajelimme myös Emäsaloon maisemia ihailemaan. Mukana oli ystävä Teneriffalta ja toinen Meksikosta. Heille siirtolohkareet ja jääkausi olivat aivan uusia asioita. Minäkin opin: jääkausi on espanjaksi época glacial.

Googlailemalla sain selville, että viimeinen jääkausi näillä seuduilla on ollut noin 11 000 vuotta sitten ja että laajimmillaan jää ulottui Saksan alueelle saakka. Enpä olisi tullut etsineeksi näitä jo unohtuneita asioita ilman ulkomaalaisystäviäni.

Tavarat

Tilapäivitys

tav

Tavaroiden tarina

Niinkuin olen jo (monesti) kertonut, muutin Teneriffalle syksyllä 2009. Pari vuotta siitä myin asuntoni Oulusta, huonekalut jakelin nuorisolle, jotka olivat olleet vuokralaisina asunnossani. Kodintarvikkeita ja tekstiileitä ym annoin pojilleni ja äidilleni, loput menivät kierrätykseen tai jätteisiin. Mitään rahallisesti arvokasta ei jäänyt.

Mutta kaikki ne, millä on tunnearvoa, jäivät. Omien lasten askarteluja, valokuvia, mm. pienet kumisaappaat, muutamia leluja omasta lapsuudestani, opiskeluaikojen materiaaleja ym minulle tärkeää, ne jäivät. – Niin ja suuri määrä omia piirroksia ja maalauksia ja muita harrastejuttuja. Aluksi vuokrasin varastotilaa Omavarastolta, muutamaksi vuodeksi. Sitten eräs ystävä varastoi tavaroitani Etelä-Pohjanmaalla pari vuotta, kunnes tarvitsi tilan omaan käyttönsä. No, tavarat vietiin taas Oulun varastoon. Tänä vuonna yksi ystävä Mäntsälästä lupasi varastotilaa ja nyt tavarat ovat siellä.

Ulkomaille muuton suurin ongelma tähän asti ovat olleet nämä tunnearvotavarat, eivätkä ne kovin halvaksikaan ole tulleet. Mutta minulle ne ovat mittaamattoman arvokkaita.

Teneriffalle vien taas pienen osan tärkeistä tavaroistani, mutta siellä minulla ei ole varastotilaa. Kalliiksikin kuljetus tulisi, jos kaiken sinne veisi.

Etelään

Tilapäivitys

ete

Olemme matkalla Etelä-Suomeen. Yötä vasten on näköjään parempi ajella: on vähän liikennettä.

Pysähdyimme Pihtiputaalla. Täällä mainostetaan Teiden parasta ruokaa. Ai, meidän El Teidenkö? Enpä usko.

Oulu

Tilapäivitys

oul 

Nyt ollaan jo Oulussa. Kävimme kauppahallissa: poikani on luvannut valmistaa meille oululaista perinneruokaa rössypottua.

Kauppahalli menee kuulemma remonttiin ja sen viereen rakennetaan moderni hotelli. Taitaa mennä koko torimiljöö pilalle! Aittojakin on siirretty rakennustyömaan tieltä.

Oulussa jyllää jonkinmoinen rakennusbuumi. Puistokadun päähän Limingantullin puolelle on rakenteilla uusi ”torahammas”, kaupungin mittakaavassa hyvin korkea kerrostalo, joka kyllä pilaa maisemaa, sekin.

No, minä olen onneksi täällä vain käymässä.

Ulkomaille muuttamisesta

Tilapäivitys

kuk

Viileä päivä. Luonto on kuitenkin jo herännyt. Kuvissa on kukkia äitini pihalta: mesimarja – pohjolan jaloimpana marjana pidetty , kullero – Lapin maakuntakukka, kielo – Suomen kansalliskukka.

Somessa, etenkin fb:ssa ja siellä mm. Teneriffan Puerto de la Cruzin suomalaisissa kysellään usein muuttamisesta ulkomaille ja moni on epävarma ja empii. Niinpä olen nyt Suomessa taas kerran miettinyt tätä asiaa. Olen jo aiemminkin kirjoittanut siitä, että minulla tulee ensi syksynä yhdeksän vuotta Suomesta muuttamisesta. Kävin tosin pari kertaa ennen muuttoa turistina Teneriffalla – puhumattakaan kaikista muista ulkomaanmatkoista, joita vuosien varrella aiemmin tein.

Kun lentokone tällä kertaa laskeutui ja saavuin Suomeen, mietin, miltä minusta tuntuu. Täytyy myöntää, että ei juuri miltään. Rakkaat läheiset täällä tietysti ovat tärkeitä, mutta tämä maa sinänsä ei minua suuremmin sykähdytä. Muuttuisiko tunne, jos olisi vuosia käymättä täällä?

Minulle muuttaminen oli helppoa tunnetasolla, vaikka asunnon pari vuotta Suomessa säilytinkin: nuorempi poikani jäi sinne aluksi asumaan. Teneriffa tuntui mieluiselta paikalta heti ja Orotavan laakso ”omalta”.
Vaikka monet kritisoivat Kanarian mañana-meininkiä, minua se ei ole haitannut. Maassa maan tavalla. Mutta monet asiat ovat myös hoituneet hyvin ja ajallaan, enkä tiedä onko Suomessa sen helpompaa.
Päätin heti, että puhun asioidessani vain espanjaa. Englantia en ole käyttänyt. Olin ennen muuttamistani opiskellut pari opintoviikkoa espanjaa Oulun yliopiston kielikeskuksessa, en enempää. Mutta rakkaus espanjan kieleen jäi minulle itämään jo 80-luvun Nicaraguan solidaarisuusprikaatireissuista.
Kieltä olen oppinut nyt Teneriffan vuosien aikana.

Teneriffalla osallistuin ensimmäiset vuodet Suomi-kerhon toimintaan. Teneriffan suomalaisista olen löytänyt monta hyvää ystävää, mikä on helpottanut saarelle asettumista, mutta hyvin paljon ovat antaneet myös paikalliset ystävät, joita onnekseni olen saanut.

Suomessa käyn, lomalla, mutta Teneriffalla on koti.
Ulkomaille muuttamista ei tarvi pelätä, eikä siihen mitään erikoista rohkeuttakaan tarvita: maailma on kotimme.