Sueño

Tilapäivitys

sue

Matkalaukku pakattuna. Yleensä en harrasta selfieitä, mutta julkaistakoon nyt tuo osaselfie aurinkolaseilla. Palmujen heijaste linsseissä ja yksi otos Gomeran satumetsästä (poikani ottama kuva) ovat muistuttamassa haaveista ja unelmista: niitä täytyy olla!

Minne nyt matka?
Lähden ylihuomenna maalauskurssille Ranskaan, Provenceen. Pitäähän jokaisen taidetta harrastavan ainakin kerran käydä maalaamassa tuolla seudulla joka jo keskiajalta on ollut tunnettu taiteen keskus ja myöhemmin siellä ovat olleet innoitusta hakemassa mm. Matisse, Picasso, Chagall, Miro ja monet muut.

Haaveenani on löytää taas kipinää maalaamiseen, ehkä alku uudelle projektille.

P.S. Momondon kilpailun äänestys jatkuu vielä tämän päivän. Kiitos kaikille jo äänensä antaneille!

Sadetta ja tapahtumia

Tilapäivitys

llue

Vaikka päivittäin on saatu sadetta, olemme käyneet nuorten kanssa erilaisissa tapahtumissa. Viikonloppuna Pinoleressa oli juustoferia, joka järjestetään yleensä näin keväällä. Paitsi juustoja, siellä oli tarjolla myös mm. leivonnaisia, sokeriruokomehua ja erilaisia viinejä (mm banaanista tehtyä). Tänä vuonna erikoisuutena oli koiranäyttely ylimmällä tasanteella, mutta sen ohitimme. Satoi, kohtalaisesti.

Sunnuntaina kävimme jalkapallo-ottelussa Santa Cruzissa, Estadio Heliodoro Rodríguez Lópezissa. En ole aiemmin käynyt tällä stadionilla, ja vaikka en ole mitenkään urheiluihminen, jotenkin kummallisesti tunnelma silti vie mukanaan: yleisön myötäeläminen pelissä on kiehtovaa. Vastakkain pelasivat CD Tenerife ja Sevilla Atlético. Satoi, kastuimme, mutta me voitimme, siis CD Tenerife!

P.S. Momondon kilpailun äänestys jatkuu vielä 15.4. asti.

Momondon kilpailu

Tilapäivitys

Osallistun blogillani Momondon Open World Awards -kilpailuun, jossa etsitään tarinoita maailmalta, inspiraatiota matkustamiseen ja innostetaan uusiin kokemuksiin. Siispä, jos ajattelet, että blogini ansaitsisi äänesi, anna se oheisesta linkistä. Kiitos!

ÄÄNESTÄ BLOGIANI TÄSTÄ!

Muistathan myös vahvistaa äänesi sähköpostin kautta.

Candelariassa

Tilapäivitys

cand

Pistäydyimme eilen, lentokentälle mennessä, Candelarian kaupungissa. Siellä sattuttiin viettämään kirjaferiaa: löysimme meidän tulevien päivien tarpeisiimme sopivasti Gomeran kartan.

Tietysti kävimme katsomassa myös veistoksia guanchipäälliköistä, mutta aukiolla tuuli niin voimakkaasti, että pitkään siellä ei viihdytty. Candelaria vaikuttaa miellyttävältä pikkukaupungilta näin pikaisesti katsottuna. Aiemminkin olen käynyt siellä pari kertaa pikavisiitillä.

Odottelua

Tilapäivitys

 

paisa

Muutama näkymä: Pari päivää sitten meri näytti taas voimiaan ja vyörytti suuria aaltoja rantaan. Tämä talvi ja kevät ovat olleet sateisia. Se lienee hyvä asia kasveille, ainakin Matanzassa viini on jo hyvässä kasvuvauhdissa. Nyt näyttää aurinkoiselta, mutta muutamalle tulevalle päivälle on taas luvattu sadetta. Harmi, sillä odottelemme huomisia rakkaita Suomen vieraita: poika ja miniä ovat tulossa. Menemme etelään, jos täällä pohjoisessa sataa.

Teiden kierros

Tilapäivitys

tei

Teimme taas Teiden kierroksen. Kuvissa vuori joka suunnasta: itäpuolelta, josta lähdimme, etelästä (hissitolpat näkyvissä), lounaasta (Teiden ”sierain” näkyvissä) ja paluumatkalla länsipuolelta. Eikä tuo majesteetillinen vuori koskaan jätä kylmäksi.

Hieman faktoja, vaikkapa kertaukseksi:

Teide on kolmanneksi korkein (3718m merenpinnasta) tulivuori maapallolla, kaksi korkeampaa löytyy Havaijilta. Teide on muodostunut nykyisen kaltaiseksi noin 170 000 vuotta sitten. Tätä aiemmin sen paikalla oli vielä korkeampi, sittemmin luhistunut vuori, josta on muodostunut nykyäänkin näkyvillä oleva suuri kraateri Las Cañadas, kertovat tutkijat. Viimeisen 20 000 vuoden aikana päävuoren ympärille on syntynyt sivukraatereista uusia pienempiä vuorimuodostelmia.

Teide on purkaantunut viimeksi vuonna 1909. Silloin sivukraateri Chinyeron purkaus kesti noin kymmenen päivää. Montaña Negran, Teiden sivulla olevan tulivuoren purkauksen laavavirta vuonna 1707 tuhosi suuren osan silloista Garachicon rannikkokaupunkia.

Eniten minua ihmetyttää se, että faktoja etsiessäni löysin tiedon, jonka mukaan Teide jatkuu vielä n. 7000 metriä merenpinnan alapuolelle! Käsittämättömiä mittoja. Ei ihme, että guanchit ovat palvoneet vuorta ja uskoneet sen uumenissa asustaviin jumalolentoihin.

islas

Se, mitkä saaret näkyvät Teneriffalle, riippuu säästä. Nyt näimme La Palman saaren, joka keskikohtansa mataluuden takia näyttää kahdelta erilliseltä saarelta sekä Gomeran, joka oli pilviverhon takia hieman sumeana.

Gomeralle aiomme tehdä pikkureissun ehkäpä jo ensi viikolla.

Toiveita toteutuu

Tilapäivitys

maat

Muistelua:

Olen aina haaveillut maailmalle muuttamisesta. Ja haaveet käyvät toisinaan toteen: minä asun jo yhdeksättä vuotta Teneriffan saarella, johon olen iki-ihastunut.
Olin pitkään haaveillut myös junamatkasta Siperian halki, sen toteutin ennen Teneriffalle muuttamistani. Hieno ja mieleenjäänyt reissu – kerran elämässä tehtävä.

Olin vuosia haaveillut myös Camino de Santiagosta, historiallisesta pyhiinvaellusreitistä Pohjois-Espanjassa, tarkemmalta nimeltään Camino Francés, Ranskan rajalta Roncesvallesta läpi viini- ja viljelysalueiden, yli vuorten, 790 km Santiago de Compostelan kaupunkiin Galiciassa. Mutta yksin en halunnut vaellusmatkalle lähteä.

Mutta noin viisi vuotta sitten tapahtui se kohtaaminen, joka muutti elämäni suuntaa: tapasin miehen, joka melkein ensitapaamiselta halusi lähteä kanssani kävelemään tuon tunnetun reitin, jonka nykyään vaeltaa noin 200 000 henkilöä vuosittain, kuntoilun ja seikkailun takia, rajojensa testaamiseksi. Harvemmin enää nykyään kukaan tekee sitä uskonnollisena suorituksena, emme mekään.

cam2

cam1

Kuusi ja puoli viikkoa kävelimme repuin ja rinkoin varustautuneena, ilman taksikyytejä tai vain osittaista matkan suorittamista. Minä sain rakkoja jalkoihini jo alkutaipaleella, mutta periksi ei annettu. Monta mieleenpainuvaa taivalta matkalta jäi, monta mukavaa muistoa erilaisista majoituksista. Muistan muutaman sateisen päivän, jolloin tarvoimme märillä pelloilla, joista tarttui kenkien pohjiin paksut kerrokset tiivistä savea. Muistan aina, kuinka kuukauden kävelemisen jälkeen pääsimme yöpymispaikkaamme auton kyydissä – kuinka helppoa eteneminen olikaan! Mutta jokaikisen caminokilometrin vaelsimme. Lopulta kävelysauvanikin väsyi ja katkesi, siellä, minne mukana tuodut oman elämän taakkakivet jätettiin.

Nykyään asun tämän vaelluskumppanini kanssa yhteisessä talossamme, jonka pihalta voimme ihailla Espanjan korkeinta tulivuorta Teideä ja aina niin vaikuttavaa ja voimakasta Atlantin valtamerta.

Erityistä on, että olemme molemmat syntyisin samasta pienestä pohjoissuomalaisesta kaupungista, kulkeneet elämänpolkujamme mutkikkaasti aivan eri teitä ja sitten täällä valtameren pienellä saarella kohtasimme. Ehkäpä meille molemmille on sattunut samanlainen matkustusgeeni, sillä kumpikin olemme kulkeneet paljon eri puolilla maailmaa jo ennen tapaamistamme ja tutustumistamme.

Yhdessä olemme jo kartuttaneet magneettikokoelmaamme ajellen kolmesti Euroopan halki edestakaisin, n. 15 000 km kesässä.

Tänään, yllättäen, asuinkumppanini kysyi minulta sen kysymyksen, jota olen niin pitkään odottanut: – Joko meidän olisi pian aika lähteä yhdessä reppureissumatkalle maailman ympäri?

P.S. Tämä kertaus teille vakiolukijoilleni on siksi, että lähetin päivityksen myös toisaalle; kerron myöhemmin, jos jotakin kuuluu.

Calima

Tilapäivitys

cali

Keltainen calimavaroitus on voimassa tänään Saharan hiekkamyrskyjen takia. Niinpä Teide on lähes näkymättömissä, samoin meri, eikä Puertoonkaan meiltä kovin selkeästi näy.
Keuhko-ongelmaisilla voi olla hankalaa nyt. Minulle calima tekee joskus kurkun karheutta ja silmiäkin hiekkapöly voi ärsyttää.
Autot ja terassit saavat pölykerroksen ja uima-altaan pohjastakin hiekan huomaa.
– Ennusteen mukaan caliman pitäisi olla huomenna jo poissa.

Minigolf

Tilapäivitys

min

Kävimme pelaamassa minigolfia La Pazissa, Puertossa. Mukava rata, sopivan vaikeita esteitä ja miellyttävä miljöö. Las Amercasin minigolf on kyllä visuaalisesti näyttävämpi (barcelonalaistyylistä mosaiikkia), mutta se on kalliimpi ja ehkäpä enemmän turistipaikka. Ainakin eilen kaikki muut pelaajat olivat paikallisia.
Peli on kyllä muuten mukavaa, mutta jostakin syystä minä saan aina eniten pisteitä (= häviän). No, osallistuminen on tärkeintä.

Puchero Canario

Tilapäivitys

puchero

Uskokaa tai älkää, mutta eilen söin ensimmäistä kertaa Puchero Canariota, kanariankeittoa. Olen tosin nähnyt sitä aikaisemminkin keitettävän, esim. La Floridan kyläjuhlissa, mutta siellä en ole jaksanut jäädä annosta jonottamaan.

Näin ystävämme kertoi valmistavansa keiton:

Pucheroon keitetään ensin garbanzot eli kikherneet naudanlihan, sipulin ja valkosipulin kanssa, mausteena suola. Sitten lisätään lihat ja makkarat (porsaan kylkipaloja, kanaa, chorizo-makkaraa) sekä vihanneksia: calabaza-kurpitsaa, kesäkurpitsaa, kaalta, perunaa, porkkanaa, vihreitä pitkiä papuja (langoilla nyyteiksi sidottuna), bataattia, purjoa, maissia. Keitetään kypsäksi.

Liemestä valmistetaan lisäkkeeksi escaldon: kulhon pohjalle laitetaan hieman chiliä ja sitten lientä keitosta. Tähän sekoitetaan gofio-jauhoa.

Lautaselle annokseen kootaan keiton kaikkia komponentteja, päälle lorutellaan hivenen oliiviöljyä ja viinietikka, sekä nokare escaldonia.

Ruoka oli erityisen hyvää. Tärkeää on, että puchero nautitaan hitaasti eri makuja tunnustellen, kertoi emäntämme. Tämä ruoka on hyvin perinteinen ja sitä on syöty usein mm. ystävämme perheessä täällä jo vuosikymmeniä. Palanpainikkeeksi sopii punaviini.