Día mundial de turismo

Tilapäivitys

tur

Tänään on ollut ”Día mundial de turismo” -päivä eli maailman matkailupäivä, kuten joka vuosi näin syyskuun lopulla. Yleisötilaisuuksia ei koronan vuoksi nyt ole järjestetty Puertossakaan. Kävelimme rantareitin Calle Mequinezilta Martianeziin, eikä kaupunki todellakaan ollut tyhjä!

Kauppoja ja ravintoloita oli jo melko paljon auki. Ainakin terasseilla oli väkeä, tyhjää varjoisaa pöytää sai etsiä.

Yleisin puhuttu kieli, mitä kuului kaupungilla, oli espanja. Joitakuita saksalaisia näytti olevan liikkeellä ja muutama englanninkielinenkin. Suomalaisia emme nähneet emmekä kuulleet, mutta toivottavasti tänne jo tulleet ovat paikallisissa suomalaisissa baareissa, jotka kaikki nyt taitavat olla aloittaneet kautensa.

Kävelimme reilut 5km, maskit kasvoilla ja turvavälit huomioiden. Vaikka on edelleen kuumaa, mereltä tuuli vilvoittavasti ja maskin allekin tuulahteli, se helpotti.

11 vuotta Teneriffalla

Tilapäivitys

min

Nyt kirjoitan minä-minä-juttua:

Kuvassa on uusia miniatyyriaskartelujani nukkekotiin. Olipa mukava tehdä niitä. Materiaalina käytin kuivuvaa massaa, kananmunakennoja, akryylivärejä, kynsilakkaa ja tietysti mielikuvitusta.

Tänään minulla on tullut täyteen 11 vuotta Teneriffalla asumista. Selailin ensimmäistä blogia katsoakseni tunnelmia muuton aikoihin. Olin parina aiempana vuotena käynyt karnevaaleilla Puertossa ja siitä rakkaus tähän kaupunkiin ja koko saareen syntyi. Pari kertaa kävin myös muutaman viikon turistimatkalla ennen muuttoa. Olin vapautunut työelämästä ja nuorimmainen oli tullut täysi-ikäiseksi, joten olin vapaa lähtemään.

Edellisenä vuonna olin käynyt junamatkan Siperian läpi: Oulu-Helsinki-Moskova-Irkutsk-Baikal-Peking-Oulu. Sitäkin muistelin nyt blogin kautta. Onneksi on tullut sekin matka tehtyä.

Näihin vuosiin sisältyy myös vaellus Camino de Santiago, ns camino francés, Kävelimme Ranskan rajalta Santiago de Compostelaan, 790 km. Sekin ’once in the lifetime’ -reissu. Hyvä, että tuli tehtyä. Kaksi risteilyä, yksi Teneriffalta Atlantin yli Brasiliaan ja yksi Karibian risteily sisältyvät myös näihin vuosiin ja useampi automatka Teneriffalta Euroopan halki Suomeen ja takaisin. Ja lentoja lukematon määrä (pomppuja enimmäkseen).

Olen viihtynyt Teneriffalla. Toivon, että olisi mahdollista asua täällä vielä kauan. Silloin ennen muuttoa mietin, mitä tulen Suomesta kaipaamaan. En ole oikeastaan kaivannut mitään. Suomessa käyn vain omaisteni takia. Nykyään tietysti lapsenlapsi on se tärkein. Ehkä en kävisi ollenkaan Suomessa, jos omaisia ei siellä olisi.

Olen oppinut espanjan kielen niin, että tulen sillä riittävän hyvin toimeen. Aina voisi oppia lisää (subjunktiivi hiertää vieläkin) ja virkamieskieli on vielä vaikeaa. Ystävien kanssa kielitaito riittää kyllä.

Tänään ei ole television refrán-aamu, joten opiksi nyt seuraava:
Ystävä kirjoitti: ”… ella ha dando la lata con que…”; la lata tarkoittaa tölkkiä, mutta tämä on sanonta ”dar la lata” ei ole purkin antamista vaan sitä, että jokin asia häiritsee tai on raskasta.

Tilapäivitys

are

Teidellä oli eilen suuri hattu. Ennakoisikohan se lisää sateita viikonloppuna?

San Telmon ranta on jo käytössä sen jälkeen kun se oli suljettuna bakteerilöydösten takia muutaman päivän. Nyt siellä oli uimareita ja auringonottajia sekä kadullakin kulkijoita. Joku väitti fb:ssa, että kaupungissa on tyhjää. Se ei ole totta. Tyhjää ei ole, mutta ulkomaalaisia turisteja on vähemmän.

Kävimme arepaksilla Vene Canariassa. Talon nimikkoarepassa on paljon täytteitä: revittyä lihaa, kinkkua, juustoa, pekonia, kananmunaa, avokadoa. Ja tietysti kahta erilaista salsaa.

Tähän sopii hyvin päivän refrán: ”Barriguita llena, corazón contento” (Täysi maha, tyytyväinen sydän), eli ”Hyvä ruoka, parempi mieli.”

Sadetta

Tilapäivitys

llu

Eilen meillä satoi. Ihanan raikasta pitkästä aikaa! Tämän sai aikaan Atlantilla myrskynnyt Paulette-hurrikaani, jonka hännät ulottuivat meille saarille asti. Onneksi saatiin kuitenkin vain pieni virkistävä sade. Luonto kaipaa vettä, viljelijöiden kasteluvesisäiliöt ovat lähes kuivia, joten enemmänkin sadetta saisi tulla.

Aamutelevision pääuutinen kertoi tänään siitä, kuinka viime aikoina on joka päivä saapunut pakolaisia kuljettaneita veneitä saarille, eniten Gran Canarialle, mutta myös Teneriffalle. Sanomalehdissä (joiden otsikot myös esitetään aamutv:ssä) pääuutiset ovat huolestuneita siitä, että saarista on tulossa vankila Afrikasta tulleille maahanmuuttajille, koska heidän sijoittamisensa muualle esim. Manner-Espanjaan, on vaikeaa.

Päivän refrán: ”Cada loco con su tema” (Jokainen hullu omalla teemallaan) tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä riippumatta siitä, hyväksyvätkö muut sen vai eivät. Enpä taas keksi, mikä tätä suomeksi vastaisi.

Aamulla

Tilapäivitys

man

Aamunäkymiä pihalta: Teide on näkyvissä, mutta calimaverho on edessä. Aurinko on nousemassa. Taas on tulossa lämmintä, jopa kuumaa, vaikka elämme syksyn ensimmäistä päivää. Eilen oli syyspäiväntasaus ja silloinhan täällä alkaa virallisesti syksy, vaikka säästä sitä ei huomaakaan.

Aamutelevisiossa on ikäviä uutisia:

Naisiin kohdistuva väkivalta on täällä yleistä: joka toinen nainen on joutunut sen uhriksi. Tekijöinä ovat yleensä oman perheen miehet, monesti aviomies. Tavoitteena on erilaisten kampanjoiden avulla saada perheväkivalta kitkettyä pois.
– Eipä ole Suomessa (ja muissakaan maissa) perheväkivalta tuntematonta, mutta salataanko sitä? Onko täällä helpompi tuoda asia julki?

Tuoreita koronalukuja:
Kanariansaarilla 52 tautitapausta/100 000 asukasta
Espanjassa (mantereella) 131/100 000
Saksassa 29/100 000
Britanniassa 66/100 000
(rtvc.es)

Päivän refrán: ”Cría cuervos y te sacarán los ojos” (Kasvata korppeja, niin sinulta viedään silmät). Suomessa se vastaisi sananlaskua ”Kiittämättömyys on maailman palkka”.

Tiistai

Tilapäivitys

mar

Kuvat: Puertossa ”ison kirkon” puiston laidassa olevan Tomas de Iriarten koulun oppilaille on laajennettu aluetta puiston puolelle aidatulle alueelle. Etäisyysmääräykset ovat ilmeisesti syynä. Yleensä lapset ovat kouluissaan korkean aidan ja lukitun portin takana. Mascarilla näyttää olevan kaikilla lapsilla.

Kävin myös uusitussa Martianezin kauppakeskuksessa. Kuva on ovesta ulospäin, kun kaupoissa ei sinänsä ole mitään erityistä kuvattavaa. Liukuportaiden turvaetäisyys määritellään neljäksi portaaksi, huomasin.

Päivän refrán: ”Buenos y malos martes los hay en todas partes” (Kaikkialla on hyviä ja huonoja tiistaita). Suomeksi voisi olla: ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”.

Kotiruokaa

Tilapäivitys

com

Meidän ”kotiravintolassamme” oli taas hyvä ruoka. Kysymyksessä ei ole tulipalo, vaan aivan hallittu banaanien liekitys. Ateria koostui paistetusta lubinasta vihannespedillä ja jälkiruokana olivat nuo liekitetyt banaanit jäätelön ja kelmalikööritilkan kera.

Sitten kun koronan puolesta rohkenee, voisi mennä taas johonkin guachincheen, vaihteluksi, mutta vielä se ajatus ei ole tuntunut hyvältä.

Madridissa ja ympäristössä on 37 asuinaluetta paikallisessa eristyksessä. Nyt syytellään nuorison juhlimista ryhmissä rannoilla tai muilla paikoilla ilman mascarilloja ja etäisyyksiä, botellones. Niissä viruksella on hyvät tarttumismahdollisuudet.

Päivän refrán: ”A palabras necias oídos sordos” (Typerille sanoille kuurot korvat). Suomeksi tulee mieleen: ”Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa”.

Sunnuntairetki

Tilapäivitys

Domi

Kävimme sunnuntaiajelulla Garachicossa, sillä siellä ei tuoreimman tilaston mukaan ole ollut yhtään koronatartuntaa. Menomatkalla pistäydyimme myös Icodin Playa San Marcosissa (yläkuva), siellä on suojaisa kallioiden ympäröimä mustahiekkainen ranta, muutama baari, ravintola ja asuinkerrostaloja. Rantaan johtaa jyrkähkö katu ja portaita on kiivettäväksi asti. Paikka on jotenkin miellyttävän oloinen, pieni.

Garachicossa oli tavallista vähemmän ihmisiä, eikä mitään tungoksia. Muutama myyntikoju oli auki, lähinnä hunajaa ja leipomotuotteita oli tarjolla.

Olen oppinut uuden sanan: clarita. Se on virkistävä ja raikas eikä liian makea kesäjuoma: olutta ja sitruunamehua. Valmiinakin sitä myydään, mutta jotkut baarit valmistavat sekoituksen itse, se on monesti parempaa.

Viikonloppuna ei ole aamutv:n lähetystä, joten tänäänkään ei refránia. Huomenna sitten taas. 🙂

Orotavassa taas

Tilapäivitys

or

Vuorossa oli kävely Orotavan kaupungissa. Siellä kiinnostavat kaupungin vuosisatojen historia, vanhat ja kauniit rakennukset sekä kapeat kadut.

Puerton kaupungissa kävelyyn taas innostaa rakkaus suureen ja avaan mereen. Viime päivinä on tosin annettu varoituksia merestä. Ilmiö on nimeltään ”marea viva”, elävä meri. Täydenkuun aikaan ja sen jälkeen sekä näin syksyllä nousu- ja laskuveden erotus on suuri. Vesi tekee voimakasta liikettä ja aallot ovat suuria. Aallonmurtajille ja jyrkille rannoille menemisestä varoitetaan voimakkaiden aaltojen takia. Ennen kaikkea varoitetaan siitä, että selfien ottaminen rannalla selkä mereen päin on vaarallista. Näin toimien on selfien ottajia joutunut mereen aaltojen sieppaamana ja jopa hukkunut.

Koronatartuntojen määrä on pikkuhiljaa vähenemässä, kertovat Kanarian uutiset. Hallituksen sivuilta löytyvät sairastuneiden määrät (Gobierno de Canarias). Minä en jaksa niitä aktiivisesti enää seurata – koronaväsymys.

Päivän refrán: ”El que mucho abarca poco aprieta”. Sille löysin netistä käännöksen englanniksi: ”Dealing with everything means losing relevance”. Kuka keksisi vastaavan suomalaisen sananlaskun?

Tilapäivitys

jue

Kuvat on otettu aamuhämärissä kohti Puertoa. Liikenne moottoritiellä on jo tavallista. Muistuu mieleen ajat puoli vuotta sitten, kun ulkonaliikkumiskielto alkoi: moottoritie oli hiljainen, lähes tyhjä.

Tänään yhtäkkiä pilvet putosivat. Alakuvasta huomaa, että Puertoon ei enää näy. Tämä muutos tapahtui minuuteissa.
Meillä on ollut taas kuumaa, mutta pilvistä, trooppisen kosteaa. Päivälämpötilaksi ennustetaan +30 astetta.

Naapurisaarella Gran Canarialla on nyt koronatapauksia noin yksi sataa asukasta kohti, eniten pääkaupungissa. Meillä vähemmän, onneksemme.

Päivän refrán: ”Aquí el que no corre, vuela.” (Joka ei täällä juokse, lentää).
Suomalainen vastaava voisi olla ”Aikainen lintu madon nappaa” tai ”Älä nuku onnesi ohi”.