Legoland Berlin

Tilapäivitys

lego

Eilisen päivän pääkohteemme oli Legoland Berlin. Se oli yllättävän viihdyttävä, vauva ja aikuiset pitivät näkemästään. Mieleen jäi erityisesti Berlinin keskustan pienoismalli, joka oli hienosti rakennettu ja siinä oli hienoja oivalluksia: esim. Berliinin metro kulki kaupungin alla ”aidosti” ja kaikki pikku yksityiskohdat, mm. seinien graffitit oli toteutettu Legoilla.

Ajelimme myös metrolla ja junalla, vältyimme ruuhkilta, vaikka niitä tässä suurkaupungissa ruuhka-aikoina varmasti on. Hissejä onneksi löytyi asemilta: lastenvaunujen kanssa portaita kulkeminen on hankalaa.

Berliinissä

Tilapäivitys

ber

Kävelimme päivän Prenzlauerbergin kaupunginosassa, jossa hotellimme sijaitsee. Päivä kului vauvan ehdoilla, kävelimme, kun hän nukkui, syötöt ja vaipanvaihdot hoituivat baareissa ja ravintoloissa.
Kilometrejä kertyi askelmittariin 12. Kaikin puolin hyvä päivä oli.
Vaikka vältän mainostamista (tai ainakin itse valitsen kohteen, josta pidän), täytyy sanoa, että hotelli Oderberger on hyvä valinta. Persoonallinen vanha kylpylästä hotelliksi muutettu rakennus. Uima-allas on edelleen käytettävissä, myös muille kuin majoittujille. Ja aamiainen on niin runsas ja monipuolinen, että enpä ole muualla nähnyt moista, vaikka olenkin kohtalaisen paljon matkustanut.

Lyhyelle lomalle riittänee tutkia tämä kaupunginosa, joka miellyttää myös: paljon elämää, puistomaisuutta, monipuolinen tarjonta ruokapaikkoja, kansainvälinen tunnelma.

Sääkin suosi, kesäistä, mutta ei liian kuumaa, parikymmentä lämpöastetta.

Lento

Tilapäivitys

nal

Matka alkoi eilen. Ensin Vuelingilla Barcelonaan, jossa oli turvatarkastusväellä lakko. Mikä onni, että minulla oli vain koneen vaihto siellä, eikä tarvinnut jonotella. Olen silti lakkolaisten puolella, periaatteesta: omia oikeuksiaan on saatava puolustaa!
Barcelonan El Prat -kentällä on edelleen tila, jossa voi käydä ulkoilemassa (kun kiertää tupakoitsijat kaukaa).

Muutama tunti kului nopeasti Barcelonassa, sitten toisella Vuelingin koneella Berliiniin. Nyt odotellaan Oulusta tulijoita. Lapsenlasta odottaa myös tuliaisnalle.

Paratiisista pohjoiseen

Tilapäivitys

casa

Kuinka mukavaa onkaan elellä täällä Teneriffalla, etenkin nyt, kun tunnemme paikkoja ja meillä on sekä paikallisia että suomalaisia ystäviä. Kymmenessä vuodessa Suomi on jo jäänyt vieraammaksi (minä kun olen yksi niistä jotka eivät ole mistään kotoisin) ja ystävät sieltä ovat kadonneet jonnekin. Sukulaiset ovat ainoa syy käydä Suomessa.

Sydäntä sykähdyttää aina (tätä olen toistellut aiemminkin) Orotavan laakso ja tuntuu, että koti on täällä.

Mistä tämä haikeilu? No siitä, että huomenna lennän Berliiniin. Syy on kyllä hyvä: tyttäreni asuu siellä ja sinne tulevat myös lapsenlapseni, poikani ja miniäni.

Reissuni kestää vain kaksi viikkoa, joten pian palaan takaisin kotiin.

Puerto syyskuu

Tilapäivitys

cr

Tein ”turistikävelyn” Puertossa, kolme tuntia ja noin 7 kilometriä, kävellen mutkitellen kaupungin halki lännestä itään. Mitään turistikohteita saatikka ihmisiä en kuvannut, vaikkakin talviasukkaitakin on jo kaupunkiin saapunut.

Muistelin, nostalgiamielellä, saapumistani kaupunkiin kymmenen vuotta sitten syyskuussa. Paljon on muuttunut, mutta onneksi osa myös säilynyt, kuten merivesialtaat, Belair, Martianezin ranta puineen – kuvan traakkipuukolmikon olen aikoinaan myös maalannut. Moni myymälä ja kahvila on lopettanut ja uusi aloittanut. Meri, tuo ihana ja ihmisen mittakaavassa ikuinen, onneksi on säilynyt ennallaan.

Pakkailen taas matkalaukkua – monennenkohan kerran – loppuviikolla matkani käy Berliiniin ja sitten viikoksi Suomeen. Mummoilujuttuja, tietysti. 🙂

Aika kuluu

Tilapäivitys

aika

Aika kuluu täällä Teneriffalla turhan nopeasti. Päivät, viikot, kuukaudet, vuodetkin. Minulla on siihen oma teoria, joka ei kestäne tieteellistä tarkastelua. 🙂

Teoriani on tämä: Sijaintimme on täällä melko lähellä maapallon keskikohtaa, päiväntasaajaa (ecuador). Kun pallo pyörähtää itsensä ympäri vuorokaudessa, matka, jonka Teneriffamme kulkee on paljon pidempi kuin se lähempänä pohjoisnapaa sijaitsevan Suomen pyörähtämä matka. Tästä johtuen aika kulkee täällä päiväntasaajan seudussa nopeammin.
Aika ja nopeus ovat, tieteellisestikin, suhteessa toisiinsa.

Tänään matkanteko täällä oli kuitenkin hidasta. Jouduimme aamuruuhkaan moottoritiellä, matelemalla etenimme. Sitten veimme auton pikahuoltoon (servicio rapido) ja jarrupalojen vaihdossa meni aikaa neljä tuntia!

Alakuvassa aurinko laskee La Palman saaren taakse.
Hyvää viikonloppua!

Pinoleressä

Tilapäivitys

pi

Pinoleren aresaaniferiassa oli, kuten aina, paljon näytteilleasettajia, käsityötuotteita, musiikkiesityksiä ja työnäytöksiä. Pääteemana oli tänä vuonna Gran Canarian veitsi, Cuchillo Canario.

Koruja, huovutuksia, puu- ja nahkakäsitöitä, leluja ja paljon muuta siellä oli. Tietysti myös paljon erilaisia leivonnaisia ja juustoja maistiaisineen, erilaisia oluita ja pikkusyötävää sieltä sai myös. Erikoisinta oli hampurilainen, jossa leipä oli mustaa (alakuva oikealla) – se ei ollut palanutta, vaan mustista sesaminsiemenistä värinsä saanutta. Täytteenä oli cochino negro -pihvi, siis mustan possun lihaa. Hyvää oli.

Päiväkävely Puertossa

Tilapäivitys

puerto

Puerto de la Cruzissa

Aurinkoinen ja lämmin päivä taas. Nyt näkyy jo sinistä taivasta, panza de burro on poissa. Kalasatamasta Plaza de Euroopalle päin, merellä, oli menossa jonkinlainen pelastusoperaatio: helikopterista laskettiin ja nostettiin kahteen kertaan ihmisiä vesillä olevan veneen lähelle.

Kalasatamassa myytiin viejo-kaloja, hyvin ne näyttivät menevän kaupaksi. Täytyy olla liikkeellä aamupäivällä, jos sataman tiskiltä tuoretta kalaa haluaa.

Viikonloppuna Plaza de Europalla vietetään saksalaisten Oktoberfestiä. Ja Pinoleressä on koko viikonlopun Feria de Artesanía, sinne olemme aikeissa mennä huomenna.

La Victoriassa

Tilapäivitys

vic

Tänään oli kuuma päivä, jo aamupäivästä meillä oli varjossa +30 Orotavassa. Aasinmaha eli panza de burro (=roikkuvat pilvet) peitti auringon, mutta silti oli hiostavan kuumaa.

Kävimme La Victoriassa, talossa, joka oli täynnä nukkeja. Suuri osa niistä oli muovisia, mutta minulle kelpaavat vain posliininuket. Täkäläisen netissä olevan osto- ja myyntisivuston kautta löysin tämän nukkeharrastajan. Oli mielenkiintoista käydä hänen kotonaan. Häneltä hankin omaan kokoelmaani aikamoisen määrän nukkeja ja muuta tavaraa.

Paikka oli rinteessä ja kuten kuvasta näkyy, keskellä katua kasvaa palmu, jonka autot kiltisti kiertävät. Mielenkiintoinen yksityiskohta sekin.

Ensalada tibia

Tilapäivitys

ti 

Ruokapäivitys pitkästä aikaa:
Olemme käyneet muutaman kerran Santa Ursulassa syömässä enslada tibiaa ja ihastuneet. Nyt tein (minä!) sitä itse, vaikka en olekaan meidän talouden keittiöhenkilö. Salaatin nimi minua aluksi kummastutti, sillä tibia on latinaa ja tarkoittaa sääriluuta. Luun kanssa salaatilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä. 🙂

Salaatti on osittain lämmin. Pohjaan laitoin pienen pussillisen salaattia, mustia oliiveja, kaprista, ananaspaloja ja pieneksi pilkottua tomaattia. Paistinpannulla kuullottelin voissa ja öljyssä sipulia, herkkusieniviipaleita, langostinoja (suuria kuorittuja katkarapuja) ja surimipuikkopaloja.
Lämpimät ainekset kumosin salaatin päälle.

Oikean säväyksen antoi salaatinkastike, joka sisälsi soijakastiketta, balsamicoa, oliiviöljyä ja valkosipulia, suolaa, mustapippuria ja hieman hunajaa. Kastikkeen valelin salaatin päälle. Sitten söimme itsemme melkein liian täyteen, niin maukasta ruoka oli.
– Kuvaakaan ei ihan heti aluksi ehtinyt ottaa.

P.S. Gran Canarian palot on onneksi saatu hallintaan, vaikka paljon kasvillisuutta ja metsää ja jokunen asuinpaikkakin on tuhoutunut, ikävä kyllä. Myös meillä Teneriffalla oli eilen kaikkiaan viisi pientä conatoa, palon alkua, jotka ripeät sammutusjoukot saivat onneksi sammutetuksi.