Matkalla + guachincheista

Tilapäivitys

fin

Nyt olen menossa viikon kestävälle pääsiäislomalle Suomeen. Viikkoturistiksi.😊

Kirjoitan tätä Norwegianin koneessa, joka on menossa kohti Arlandaa (sieltä jatko Helsinkiin). Mietin, mitä guachincheja lähietäisyydellä Puertosta tulisi minulle mieleen ja mistä paikoista olen pitänyt.

Yleensä ottaen guachinchet ovat viinintuottajien ruokapaikkoja, perheyrityksiä, ja he ovat omavaraisia paitsi viinin, myös monien muiden elintarvikkeiden suhteen. (Tiesithän, että viini on meillä elintarvike 😉 ). Aukioloajat vaihtelevat, joten parasta on soittaa ja kysyä. Monilla guachincheilla on nettisivutkin. Kaikki eivät ole ”autotalliravintoloita” vaan erilaisiin rakennuksiin sijoitettuja. Ruokalista ei monestikaan ole pitkä ja usein sitä ei ole kirjoitettuna, vaan tarjoilija kertoo (usein nopeasti), mitä saatavilla on. Joissakin paikoissa on ruokalistat. Hinnat ovat yleensä edullisia ja palvelu ystävällistä.

Bodegón Albarote (löytyy googlaamalla ja FB:stä) on lähellä La Villan ja El Trompon ostoskeskusta, muutama sata metriä Shellin huoltoasemalta La Veraan päin. Siellä on miellyttävä ja erilainen miljöö, hyvä ruoka ja iloinen palvelu.

Orotavan alueella guachincheja on useita. Ajattelen, että jos ajaa Titsalla Orotavaan ja jatkaa taksilla, kuljettaja tietää paikkoja.

”El Ramal” ja ”Tenedor y Cutchara” ovat Orotavassa. Niissä olen kerran käynyt, mutta toista kertaa en mene. En ole pitänyt ruoasta tai paikasta. Samoin paljon mainostettu ”El Cubano” ei ole minulle mieleen, sillä siellä olen saanut raakaa lihaa. (Olisi tietysti pitänyt valittaa!).

Orotavan yläpuolella Teiden tiellä on El Caminero – löytyy googlaamalla (ja muitakin on niillä tienoin, minulle vieraampia), Caminerossa olen saanut hyvää ruokaa, tosin vuosia sitten.

Santa Ursulan ja Matanzan yläkylillä on paljon guachincheja. Jos ei halua ajaa taksilla Puertosta saakka, kannattaa mennä Orotavasta Titsan 101 kyytiin ja jäädä jommalla kummalla kylällä pois. Ylämäkeen voi sitten ajaa lennosta otetulla taksilla, joka varmasti tietää paikalliset guachinchet. Santa Ursulassa on Bodegón Los Chamos (hyvä ensalada tibia ja revitty liha). Matanzassa yksi suosikkipaikkojamme on Tasca El Rincón de Fran (paras viini!). Franin paikkaa vastapäätä on guachinche, jonka nimeä en muista, mutta hyvää oli ruoka sielläkin. Yksi, vähän erilainen, mutta hyvä, on Guachinche Pa’Picar (liekitetty chorizo alkupalana). Nämä kaikki löytyvät googlaamalla.

Uusin löytö meille oli blogissa viimeksi mainittu La Rampa Santa Ursulassa. Se on ”oikea” autotalliravintola, löytyy googlaamalla sekin.

Nämä kaikki mainitut ovat nyt nopeasti muistista heitetyt. Aukioloajat vaihtelevat, monet ovat yhden päivän viikosta kiinni, usein maanantain. Loppuviikolla (ke-su) paikat ovat varmimmin auki.

Edellä olen esittänyt vain omia mielipiteitäni. Hyvin monia paikkoja jää mainitsematta ja joku voi olla toista mieltä mainituista. Menkäähän siis ja kokekaa itse!

Uusi paikka

Tilapäivitys

ram

Suosittelen seuraavaa etsintämenetelmää: Kun haluat ystävien kanssa lounaalle ja käytössä on auto, kannattaa suunnata joko Santa Ursulan, Victorian tai Matanzan yläkylille, jonnekin, jossa ei ole aiemmin tullut käytyä. Pikkuteiden varrelta löytyy erilaisia guachincheja, joista saa edullista ja hyvää ruokaa ja juomaa.

Eilen löysimme uuden paikan Santa Ursulasta. Meitä oli neljä henkilöä, lasku teki 34,30€. Erityisen hyvää oli garbanzo de mariscos (= ropa vieja), jota söimme alkuruoaksi. Kaikki muukin oli maittavaa, paikka siisti ja palvelu ystävällistä. Hyvä löytö, taas kerran!

– Puerton turistipaikoissakin saa ehkä hyvää ruokaa, mutta hintaa on paljon enemmän. Ja aidompi miljöö löytyy vuorilta.

P.S. La Rampa = ramppi

Pinolere

Tilapäivitys

pino

Tänään pistäydyimme Pinoleren juustoferiassa. Siellä oli tarjolla monenlaisia juustoja ainakin Teneriffalta, El Hierrolta, Gran Canarialta ja Fuerteventuralta. Hunajaa ja viinejä sekä leivonnaisia myytiin myös. Tietysti näytteillä oli myös vuohia ja parilla ylimmäisellä tasanteelle koiria, mutta niitä emme käyneet katsomassa – pelkään koiria.

gu
 

Paluumatkalla poikkesimme guachinchessä Orotavassa: uusi paikka meille. Tämä paikallisten suosima guachinche on nimeltään El Divorcio. Se sijaitsee samalla kadulla kuin Orotavan Las Dehesas -terveyskeskus, siitä kivenheitto kaupungin keskustaan päin.

Guachinche

Tilapäivitys

tim

Taas löytyi guachinche, jossa en ole aiemmin käynyt. Minut ja ystäväni vei sinne jardinero, täkäläiseen lounasaikaan. Väkeä oli paljon, kaikki paikallisia ja puheensorina oli kova. Ruoka ja viini olivat tässäkin paikassa hyviä ja edullisia. Kun on löytänyt nämä viinitilallisten ruokapaikat, ei enää mielellään syö turistiravintoloissa, joissa hinta on korkea (ainakin täkäläisittäin) ja laatukin monesti vähän niin ja näin. Voi viikkoturistiparkoja, jotka eivät tiedä mitään guachincheista!

Missä tämä paikka oli? Teiden tietä ajeltiin ensin Orotavan kaupungin yläpuolella olevaan liikenneympyrään, josta käännyttiin Realejokseen päin ja sitten kohta noustiin ylemmäs rinteeseen… Epätarkka ohje, mutta siellä se oli.

P.S. Äänekkäästä puheensorinasta tuli vielä mieleen kokous, johon pari iltaa sitten osallistuin. Se oli erään asuinkerrostalon comunidadin kokous. Täällähän ei ole asunto-osakeyhtiöitä, vaan asuntojen omistajien yhteisö (comunidad) päättää talon asioista.
Näissä comunidadin kokouksissa on mahdotonta pysyä kärryillä keskustelusta. Kaikki puhuvat, koko ajan ja yhteen ääneen. Se on kaoottista. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta comunidadin kokouksessa. Sitten myöhemmin saapuvasta pöytäkirjasta täytyy yrittää selvittää, mistä oli kysymys!

Guachinche

Tilapäivitys

pap

Lauantain iltaohjelmamme oli seuraavanlainen – jo perinteinen: kokosimme autolastillisen ystäviä ja lähdimme kohti Matanzaa, josta löytyy useita hyviä guachincheja. Ajelimme mutu-menetelmällä seudun mutkaisia teitä jyrkkiä mäkiä ylös ja alas, emme menneet aiemmin käytyihin paikkoihin, vaan löysimme taas uuden: Guachinche Pa’ Picar, C/Arrayán, 49, La Matanza.

Hyvä guachinche: Painetut ruokalistat (ei yleistä), paljon valikoimaa, ystävällinen tarjoilu, paikallinen hyvä viini.
Söimme erilaisia kroketteja (croquetas) täytteenä mm. vuohenjuusto ja karamellisoitu sipuli tai pinaatti, kaikki maukkaita. Maistoimme myös makkaroita, mm. chistorras ja morcilla dulce.
Jälkiruokana oli viikunamoussea, hyvää sekin.
Maukasta ruokaa, hyvää seuraa ja edullinen paikka!

Guachinche Yayi

Tilapäivitys

ya

Kävimme ystävien kanssa tutustumassa meille uuteen guachincheen La Matanzassa: Casa Yayi, joka löytyy ylhäältä kylän jalkapallokentän viereistä katua ylös rinnettä ajellen. Sijainti on uusi, Casa Yayi on vähän aikaa sitten muuttanut nykyiselle paikalleen.

Ruoka oli hyvää ja viini erinomaisen hedelmäistä. Mitä söimme? Lentejas fritas = paistettuja linssejä sipulin kera (maukkaita!), chipirones = pieniä friteerattuja mustekalan palasia (herkkua!), carne de fiesta = lihaa ja perunoita ja jälkiruuaksi tarta de arandanos = mustikkajuustokakkua (hyvää!).
Ja hinta oli edullinen, kuten guachincheissa yleensäkin, n. 9€/henkilö.

Taas löytyi yksi hyvä ruokapaikka omalle ”Teneriffan parhaat guachincet” -listalleni. Tämä lista pitäisikin laatia, tähän asti se on ollut minulla muistinvaraisena.

El Cubano

Tilapäivitys

cub

Tänään kävimme illallisella guachinche El Cubanossa, tuossa tutussa paikassa hiekkatien päässä. Söimme paistettua juustoa, estampidoa ja bisteciä. Ja jälkiruokaa, tarta de tres leches, sillä yhdellä seurueestamme oli syntymäpäivä. Olimme ensimmäiset asiakkaat, sillä kello oli vasta n. 20. Canariot syövät myöhemmin. 🙂

Guachinche

Tilapäivitys

ma

Ruokapaikkasuositus: Guachinche El Rincon de Fran Matanzassa. Tämä on sama paikka, josta olemme aiemmin hakeneet hyvää uutta viiniä. Nyt söimme ystävien kanssa tässä guachinchessä ensimmäisen kerran ja yllätyimme positiivisesti.

Maistoimme paistettua juustoa, mojoa ja aliolia, chipironeja (ei kuvassa), kastanjoista tehtyjä kroketteja (hyviä, uusi tuttavuus), suussa sulavaa solomilloa sipulin ja perunoiden kanssa ja jälkiruoaksi quesilloa con calabaza. Niin ja tietysti sitä hyvää Victoriassa valmistettua viiniä.

Toistekin mennään, ehkäpä jo huomenna Suomen vieraiden kanssa.

Nuevo Albarote

Tilapäivitys

image

Pitkästä aikaa kävimme ystäväporukalla guachinche Albarotessa. Olipa nautinto käydä siellä. Uniikki ympäristö, suussa sulavat ruuat ja ihanan ystävällinen tarjoilija. Mitä söimme? Alkupaloiksi vihanneskroketteja ja salaattia, pääruuaksi solomilloa paistetun sipulin ja omatekoisten ranskanperunoiden kanssa. Joimme talon valko- ja punaviiniä ja kaasuvettä. Maksoimme sopuhinnan, kymmenisen euroa henkilöltä.
Koko ryhmämme oli ihastunut paitsi paikan tunnelmaan, myös maukkaisiin ruokiin.
Miten sinne pääsee? Mennään Arenaksen kautta kuten mentäisiin Alcampoon, mutta toisesta liikenneympyrästä BP:n jälkeen käännytään La Veran suuntaan. Ajellaan parisataa metriä, ja tynnyri Nuevo Albarote ohjaa perille.
Suosittelen:*****

Guachinche Tacossa

Tilapäivitys

image

Kävimme katsastamassa Tacossa sijaitsevan luolaravintolan, jossa kerhon kirjastoporukka kävi muutama päivä sitten. Hieno paikka, tilava, mahtuisi suuriakin juhlia pitämään. Emme syöneet, koska olimme ohikulkumatkalla, mutta ainakin juomahinnat (kolme kahvia ja yksi viini 2,8 €) olivat kohtuulliset. Täytyy joskus poiketa ruokailemaan.