Joulukukat ja pakolaiset

Tilapäivitys

pasc

Puutarhatyöntekijät olivat vaihtamassa istutuksiin kauden kukkia: joulutähdet pääsivät paikoilleen. Sää on edelleen kesäisen lämmintä.

Tilauslento Suomesta on eilen saapunut ja tuonut talviasukkaita Teneriffalle ja Gran Canarialle.

Pakolaisasia puhuttaa aamu-uutisissa:

Espanjan sisäministeri neuvottelee nyt Marokon kanssa sieltä tulleiden palautusmahdollisuudesta. Ministereitä vierailee myös Gran Canarian Arguineguinissa, jossa ongelmana on ylikansoitettu Cruz Rojan pakolaisleiri.
Santa Cruzin satamasta on palautettu Teneriffan etelään pakolaisryhmä, joka olisi halunnut matkata mantereelle. Näitä henkilöitä ei ole kuitenkaan otettu laivaan matkustusdokumenttien puuttumisen takia. Ryhmä majoitetaan tilapäisesti johonkin etelän hotelliin.
Lisää tulijoita myös muista Afrikan maista on saapunut ja myös muille saarille. Esimerkiksi El Hierrolle on rantautunut viimeisen vuorokauden aikana 48 pakolaista.

Päivän refrán: ”Los toros se ven mejor desde la barrera”. Tämä merkitsee sitä, että jotakin asiaa on helppo arvoida paikasta, jossa itse arvioija ei ole vaarassa. Niin, vaikkapa pakolaiskysymyksestä on helppo heitellä mielipiteitä, kun itsellä on katto päällä ja ruokaa syötäväksi.

Maahanmuuttajista

Tilapäivitys

ven

Nyt on uudet hyttysverkot asennettu ikkunoihin. Ikkuna, hyvin tavanomaisesti täällä, koostuu ulkopuolen kaltereista, ja lasit ovat horisontaalitasossa olevia levyjä, jotka voidaan avata tai sulkea tarpeen mukaan. Minua viehättää, että lasilevyt ovat kaikki erilaisia. Hyttysverkkoja ei paikallisilla yleensä ole, vain joillakin pohjoismaisilla – tai saksalaisilla.

Sadekuuroja on luvassa. Merellä jo näyttää satavan.

Tämän päivän pääuutinen on ollut pakolaiskriisi saarilla. Länsi-Saharan konflikti on ajanut lisää ihmisiä pois alueelta. Nyt osa Marokon suunnalta tulleista on lähtenyt tai lähtemässä kohti Huelvaa ja siis Manner-Espanjaa, ne, joilla on passit. Passittomat yrittävät saada paperit kuntoon Gran Canarialta Marokon konsulaatista. Osa näistä tulijoista on sijoitettu mm. Barranco Secossa sijaitsevan sotilasleirin tiloihin, osa on aluksi hotellimajoituksessa ja osa edelleen Cruz Rojan leirillä (etenkin muualta Afrikasta tulleita). Osa on Teneriffalla tarkoituksenaan jatkaa mantereelle.

Pakolaiset on siis kaikki koronatestattu. 50 positiiviseksi testattua on asetettu karanteeniin ja tarkkailuun Agüimesiin Gran Canarialla.

Hallituksessa Pablo Iglesias on vaatinut kansanäänestystä Länsi-Saharaan. Alueen itsenäisyys olisi ratkaisun avain yhteen Afrikan mantereen ongelmaan.

Maahanmuutto-ongelma

Tilapäivitys

mosq

Uudet hyttysverkot ovat valmiit asennettavaksi. Jotkut väittävät, että täällä ei ole sääskiä, mosquitos. Niin minäkin aluksi luulin. Mutta kuluneina vuosina olen huomannut, että kyllä moskiittoja on, mutta niiden esiintyminen vaihtelee, joskus on enemmän, joskus vähemmän. Samanlaisia kutisevia paukamia tekevät kuin tutut suomalaisserkkunsa.

Pikkukuvassa näkyy pihassamme kuljeskelevia kissa, joka käy juomassa vettä lintujen juoma-altaasta. Kissa varoo minua ja minä sitä.

Pääuutinen tänään aamutelevisiossa:

Koska Gran Canarian Arguineguinin pakolaisleirille ei mahdu enää uusia tulijoita, eilen illalla kävi niin, että 227 saapunutta maahanmuuttajaa päästettiin ”vapaaksi”. Heidät kaikki oli testattu ja PCR-testi oli kaikilla negatiivinen. Ryhmä koostui pääosin nuorista miehistä, jotka olivat ilmeisesti marokkolaisia. Kaikilla oli television kuvissa maskit. Nämä maahanmuuttajat haluaisivat Eurooppaan. Kanarian viranomaiset vaativat nyt kannanottoa Espanjan hallitukselta tässä maahanmuuttokysymyksessä.
*Lisäys: Maahanmuuttajaryhmä kuljetettiin bussilla Las Palmasiin Plaza de la Ferialle. Sinne kaupungin asukkaat ovat tuoneet heille avustuksena ruokaa ja juomaa.

Päivän refrán: ”La pereza es la madre de todos los vicios”, laiskuus on paheiden äiti. Suomeksi sanotaan päinvastoin: ”Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä”.

Kotona

Tilapäivitys

enca

Teide katselee taas entisenlaisen ylväänä mutta lumettomana ympärilleen. Kotipihalta Orotavasta ei näy auringonlaskusta kuin häivähdys, sillä naapuritalon rakennukset ovat edessä.
Yläkuva on otettu aamulla kun aurinko kiipeää näkyviin vuoren yli ja alakuva illalla auringon laskiessa.

Uutisista:
Pakolaisvirta Afrikasta, (mm. Mauritaniasta, Senegalista, Malista, Marokosta) Kanariansaarille jatkuu. Viimeisen vuorokauden aikana on saapunut 32 venettä pakolaisineen Gran Canarian Arguineguiniin. Siellä ei ole enää tilaa tulijoille, joita on tarkoitus siirtää muualle saarelle ja lopulta mantereelle. Myös mm. Lanzarotelle on tullut pakolaisveneitä.

Korona jyllää edelleen mantereella, meillä on rauhallisempaa. Teneriffalla on viimeisen vuorokauden aikana todettu 113 uutta tartuntaa.

Päivän refrán: ”La suerte de la fea, la guapa la desea”, suomeksi vastaava voisi olla: ”Paistaa se päivä vielä risukasaankin”.

Näyttely

Tilapäivitys

pak

Kävin Puertossa ja sattumalta huomasin, että Calle San Juanilla pankin näyttelysalissa, joka on pääosin suljettuna, oli nyt esillä vaikuttava valokuvanäyttely pakolaisuudesta. Lähinnä näyttelyssä oli keskitytty Mexicon ja Melillan pakolaisongelmaan. Ja muureihin tai aitoihin, joita on rakennettu tai suunnitteilla ja jotka aiheuttavat lisää ongelmia ja vaaratilanteita pakenijoille. Ajankohtainen näyttely, käy katsomassa, mikäli kuljet ohitse! – Valitettavasti siellä ei saanut tekijänoikeusasioiden takia kuvata.

Kuvassa myös banaanikasvimme nykyvaiheessa. Vielä täytyy hedelmien kypsymistä odotella.

Itsenäisyys ja mamut

Tilapäivitys

independencia

Vietimme suomalaista itsenäisyyspäivää ja espanjalaista perustuslain päivää kotosalla ystäväporukassa. Kuvan vuohilauma paimenineen laidunsi talomme nurkilla ja sai miettimään näiden miesten ammatinvalintaa: Ovatkohan kasvaneet maalaismiljöössä ja ”joutuneet” paimeniksi? Ovatko jollekin töissä? Miten tuota yksitoikkoiselta näyttävää työtä jaksaa tehdä? Ovatko käyneet kouluja?

Itsekseni sitten aamutuimaan mietin itsenäisyysasioita – siitä vähän illalla keskusteltiinkin. Kukaan meistä ei ole valinnut syntymämaataan tai -paikkaansa. Tässä elämän lotossa me olemme sattuneet syntymään suomalaisiksi. Eivätkä isämmekään sinne sotaan halunneet (vaikka osa menikin ”vapaaehtoisena”), pakko sinne oli mennä ja uhrata parhaita nuoruusvuosiaan. Edelleen soditaan. Veljiämme ja siskojamme ovat ne syyrialaiset, kurdit, palestiinalaiset ja kaikki muut – maailmankansalaisia me olemme.
Meissä jokaisessa asuu pieni mamu! Minun isäni juuret ovat Ylivieskassa, sieltä nälkävuosina paettiin Amerikkaan – ja myöhemmin Kemiin. (Minä olen niitä Kemiin muuttaneiden jälkeläisiä, vaikka ehkä mieluummin olisin mennyt meren taakse). Äitini on ollut sotalapsena Ruotsissa. – Entä ne karjalaisten jälkeläiset? Luulen, että vähemmistö ihmisistä on jäänyt juurilleen syntymäpaikalleen.
Olen tehnyt töitä pakolaisten keskuudessa ja käynyt solidaarisuus- ja ihmisoikeusprikaateissa mm. Nicaraguassa, Turkissa, Syyriassa. Nähnyt ihmisiä sodan jaloissa ja itsekin pelännyt siellä. Olen matkustellut maailmaa vähän joka puolella, mm. Venäjän läpi junalla Mongolian kautta Kiinaan, laivalla Teneriffalta Brasiliaan, lentäen USA:ssa, Eurooppaa pitkin ja poikin junareissuilla ja autolla, kävellen Pohjois-Espanjan läpi. Niinpä minusta on tullut maailmankansalainen ja pakolaisten puolustaja.

Ihmisissä on hyviä ja pahoja kansallisuudesta riippumatta. Tutustuminen kulttuureihin ja ihmisiin rikastuttaa. Kuinka moni pakolaisten vastustaja tuntee henkilökohtaisesti ”muunmaalaisia”?

Omaa mieltäni lämmitti suuresti, kun kanarioystävämme kirjoittivat minulle eilen: ”Sois nuestros mejores amigos”.
Minun teesini tänään: Opiskele kieliä, katsele maailmaa, tutustu kulttuureihin ja etenkin niihin ”muunmaalaisiin”!

Pakolaisasiaa

Tilapäivitys

Tänään ei ole kuvia. Niin sydämeen käynyt on se pienen pojan hukkumiskuva, jota sosiaalinen media on levittänyt. Ja toisaalta paahdetaan pakolaisvastaisuutta, puhutaan asiasta, josta ei omakohtaisesti tiedetä mitään.

Minä työskentelin aikoinaan pakolaisten keskuudessa. Kukaan ei lähde maastaan ilman todellista syytä. Tapasin kidutettuja, vainottuja ihmisiä, niitä, joiden oli oikeasti lähdettävä. Kävin Turkin kurdialueilla, joissa todella olimme hengenvaarassa. Näimme poltettuja kyliä, joista kurdit oli tapettu. – Niistä meidät karkotettiin henkemme uhalla. Meitä uhkailtiin, koska olimme nähneet tämän kaiken pahan.

Syyrian kurdialueilla kävin, kun siellä oli vielä rauha. Nyt pelkään, että kaikki ystävät sieltä ovat joko kuolleet tai pakolaisena.

Olen pakolaisten vastaanottamisen puolesta. Tämä maailma on meidän, yhteinen. Miksi ihminen ei koskaan viisastu? Sotia, kriisejä, epäoikeudenmukaisuutta loputtomiin…