Matkalla

Tilapäivitys

matk

Matka jatkui. Eilen lensin Malagasta Finnairin siivin Helsinkiin. Malagassa oli mahdotonta välttää tungoksia, mm turvatarkastuksessa oli ruuhkaa. Konekin oli lähes täynnä. Tarjoilu koneessa oli yllättävän heikkoa, paljon mitään ei ollut. Ehkä Malagaan tulijat olivat jo ehtineet syödä kaiken, olimme paluulentolaisia.

Lentoasemalta vaihdoin sujuvasti Tikkurilan kautta pohjoisen yöjunaan, jolla makuuvaunussa saavuin aamuvarhain Kemiin. Nyt, korona-ajan jälkimainingeissa on hyvä, kun koko hytin saa omaan käyttöönsä.

Pohjois-Suomessa on syksy. Ankeaa ja kylmää! Oli hyytävää saapua Teneriffan ja Malagan helteistä alle kymmenen plusasteen säähän. Koronatodistuksia ei kyselty, riitti, kun sanoi, että on rokotettu.

La Palmalla tulivuori jatkaa aktiivisena ja saari on saanut laavalisäkkeen merelle.

Malagaan

Tilapäivitys

ma

Tänään jäi tulivuoriseuranta vähäiseksi, sillä lähdin matkalle. Aamuruuhka TF-5:lla oli ennallaan; parempi olisi ajaa vanhaa tietä Matanzaan, josta pikkupätkä autopistaa ja Sauzalissa taas pikkutielle. Pääsimme kuitenkin ajoissa, onneksi, sillä minä en kestä kiirettä ja lähden aina mieluummin liian aikaisin kuin viime tipassa.

Vueling lennätti Malagaan. Kone oli lähes täynnä. Maskit olivat tietysti kaikilla ja koneesta poistuttiin viisi penkkiriviä kerrallaan. Mitään koronatodistuksia ei kyselty.

Nyt vietän yön lentokentän lähihotellissa. Varasin taas taksin kentälle jo etukäteen. Se on todella hyvä systeemi, ei tarvi jonotella ja hintakin on halvempi kuin jonosta otettu taksi. Varausfirmoja on useita, minulla on niistä vain hyviä kokemuksia. Sekin on hyvä, että maksu on hoidettu ennalta. Ja kuski odottaa kentällä nimilapun kanssa.

Malagassa on yhtä kuumaa kuin Teneriffalla. Onneksi on ilmastoitu huone edullisessa hotellissa. Huomenna matka jatkuu.

Loppumatka

Tilapäivitys

mal

Lentokenttähotelliyön jälkeen lähdin Malagasta kohti Teneriffaa. Check in:ssä yritin esittää certificado de viajea, jonka nimenomaan tätä matkaa varten olin hankkinut Orotavan kaupungintalolta, mutta virkailija ylenkatsoi koko lappua. En tiedä miksi. Aiemmin se on vaadittu. Kiire oli – virkailijalla, ei minulla – joten en jäänyt kyselemään asiaa.

Malagasta kone tuli täyteen viimeistä paikkaa myöten. Maskit olivat käytössä, mutta taas etäisyyksien kanssa oli vähän niin ja näin.

Pääsimme myötätuulessa etuajassa Tenerife Nortelle. Taas tuli tälle mummolle kyynel silmään, niin ihanaa on saapua ikuisen kesän saarellemme.

Tullessa, ennen laukkujen hakemista hihnalta tarkistettiin kaikilta rokotustodistus tai koronatestitodistus sekä henkilöpaperit. Sitten laukkuja jonottamaan. Siinäpä olikin hieman ongelmaa, sillä millään hihnalla ei lukenut Malagaa, eikä mitään informaatiota annettu. No, lopulta, sinne tänne ryntäilyjen jälkeen laukut tulivat hihnalta, jossa luki Madrid, Barcelona ja Fuenteventura. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Hyvä päästä kotiin.

11 vuotta Teneriffalla

Tilapäivitys

min

Nyt kirjoitan minä-minä-juttua:

Kuvassa on uusia miniatyyriaskartelujani nukkekotiin. Olipa mukava tehdä niitä. Materiaalina käytin kuivuvaa massaa, kananmunakennoja, akryylivärejä, kynsilakkaa ja tietysti mielikuvitusta.

Tänään minulla on tullut täyteen 11 vuotta Teneriffalla asumista. Selailin ensimmäistä blogia katsoakseni tunnelmia muuton aikoihin. Olin parina aiempana vuotena käynyt karnevaaleilla Puertossa ja siitä rakkaus tähän kaupunkiin ja koko saareen syntyi. Pari kertaa kävin myös muutaman viikon turistimatkalla ennen muuttoa. Olin vapautunut työelämästä ja nuorimmainen oli tullut täysi-ikäiseksi, joten olin vapaa lähtemään.

Edellisenä vuonna olin käynyt junamatkan Siperian läpi: Oulu-Helsinki-Moskova-Irkutsk-Baikal-Peking-Oulu. Sitäkin muistelin nyt blogin kautta. Onneksi on tullut sekin matka tehtyä.

Näihin vuosiin sisältyy myös vaellus Camino de Santiago, ns camino francés, Kävelimme Ranskan rajalta Santiago de Compostelaan, 790 km. Sekin ’once in the lifetime’ -reissu. Hyvä, että tuli tehtyä. Kaksi risteilyä, yksi Teneriffalta Atlantin yli Brasiliaan ja yksi Karibian risteily sisältyvät myös näihin vuosiin ja useampi automatka Teneriffalta Euroopan halki Suomeen ja takaisin. Ja lentoja lukematon määrä (pomppuja enimmäkseen).

Olen viihtynyt Teneriffalla. Toivon, että olisi mahdollista asua täällä vielä kauan. Silloin ennen muuttoa mietin, mitä tulen Suomesta kaipaamaan. En ole oikeastaan kaivannut mitään. Suomessa käyn vain omaisteni takia. Nykyään tietysti lapsenlapsi on se tärkein. Ehkä en kävisi ollenkaan Suomessa, jos omaisia ei siellä olisi.

Olen oppinut espanjan kielen niin, että tulen sillä riittävän hyvin toimeen. Aina voisi oppia lisää (subjunktiivi hiertää vieläkin) ja virkamieskieli on vielä vaikeaa. Ystävien kanssa kielitaito riittää kyllä.

Tänään ei ole television refrán-aamu, joten opiksi nyt seuraava:
Ystävä kirjoitti: ”… ella ha dando la lata con que…”; la lata tarkoittaa tölkkiä, mutta tämä on sanonta ”dar la lata” ei ole purkin antamista vaan sitä, että jokin asia häiritsee tai on raskasta.

Mummoiluviikko

Tilapäivitys

mum

Niinpä on mummoiluviikko kulunut nopeasti pienen taaperon ehdoilla. On ollut ihastuttavaa nähdä kuinka nopeasti lapsi kehittyy ja oppii. Uusia sanoja – myös niitä ihan omakeksimiä – hän oppii päivittäin, muistaa ja oivaltaa hienosti. Ja pikkumopollakin (nelirattainen potkupyörä) ajaminen onnistui ensi yrittämällä. Ollaan kierretty leikkipuistoissa, uimarannoilla, kotona leikitty, luettu ja piirrettykin.

Nyt alkaa kotiinpaluu.
Maailmalla jyllää korona, toinen aalto lähestynee, Suomessa jahkaillaan maskipakosta ja Espanjassa on eristettyjä alueita. Kanarialle tulevat turistit on vakuutettu hallituksen toimesta.

Kukaan ei tiedä mitä tuleman pitää ja milloin on taas mahdollista vapaammin matkustaa.

Kannattiko pitää kahden viikon karanteeni yhden viikon mummoiluloman takia? Kannatti ehdottomasti!

Karanteeni lopuillaan

Tilapäivitys

kar

Kahden viikon karanteeni alkaa olla lopuillaan. Tänään matkustan vielä Tampereelle (turvallisesti, en joukkoliikenteessä). Huomenna sitten Ouluun, junalla, jossa aion pitää mascarillaa vaikka täällä ei olekaan maskipakkoa. Kovin erimielisiä ovat täällä Suomessa maskin käytöstä!

Kanarian presidentti Torres on neuvotellut Ison Britannian kanssa jo monta päivää turismiasioista. Nyt näyttää siltä, että britit luopuvat pakollisesta kahden viikon karanteenista, jos matkailijat palaavat Kanariansaarilta. Espanjan mantereella virus leviää, ikävä kyllä.

Aamu

Tilapäivitys

aamu

Viileä aamu, aurinko on nousemassa. Viikko karanteeniani on kulunut nopeasti täällä luonnon helmassa. Vielä toinen viikko edessä, sitten voin turvallisin mielin – luultavasti ainakin ilman espanjalaisia viruksia – mennä tapaamaan läheisiäni. Vaikka kukapa tietää, missä virus Suomessa piileksii, sillä matkustan sitten junalla Ouluun.

Joitakin rajoja on taas suljettu koronan takia: Itävallasta, Sloveniasta ja Sveitsistä ei nyt pääse vapaasti Suomeen – eikä edelleenkään mm. Espanjasta. Mietin edelleen, onko tämä vain näennäinen rajoitus, sillä, kuten jo mainitsin aiemmin, mukanani tullutta kanarialaista ei kontrolloitu ollenkaan tullessamme maahan.

Maaseutua

Tilapäivitys

cam

Maaseudun rauhaa. Yöllä satoi. Nyt on tyyntä ja viileää, +13 astetta. Mökki on kuitenkin lämmin ja tulen saa takkaan, joten viileys ei ole ongelma.

Teneriffalla, Diario de Avisioksen mukaan, on 14.7. pudonnut meteori Buenavistan seudulle. Teidellä ollut valvontakamera on saanut kuvatuksi tapahtuneen. Tiedemiehet (tiedehenkilöt? 🙂 ) etsivät, josko seudulta löytyisi 10-50 gramman tummia sirpaleita pudonneesta kappaleesta.

Samoilla seuduilla oli myös merenalainen järistys, 16. heinäkuuta, 4,1 Richterin asteikolla, siitä aiemmin kirjoitinkin. Saarella ja sen ympäristössä järisee usein, mutta harvemmin näin voimakkaasti.

Aikamoinen sattuma kuitenkin, että nämä kaksi tapahtuivat lähekkäin ja molemmat pienen Teneriffan saaren luoteisosassa.

Googlasin: Vuosittain maapallon pinnalle putoaa 30 000 – 80 000 yli 20g suuruista meteoriittia. Maan ilmakehässä nämä putoavat avaruuden kappaleet hajoavat pieniksi palasiksi tai tomuksi.

Karanteeni alkoi

Tilapäivitys

fi

Nyt olen jo Suomessa ja aloittanut vapaaehtoisen karanteenini luonnon helmassa järven rannalla pienessä mökissä Keski-Suomessa.

On hiljaista (ellei tinnitukseni häiritsisi) ja rauhallista, levollista. Eilen, matkalla, satoi, mutta vähän. Ihanan viileää, mittari näyttää näin aamusta alle 20 astetta. Vaihtelua Teneriffan ja etenkin Malagan kuumuuteen.

Loppumatka Amsterdamista meni hyvin muuten, mutta jo lähtökentällä huomasi, että suomalaiset eivät ole tottuneet kasvomaskin käyttöön, eivätkä etäisyyksien pitämiseen. Konekin oli täynnä.

Oli outoa, että kanarioystäväni pääsi maahan ilman minkäänlaista kontrollia. Yhtään poliisia tai rajavartijaa ei näkynyt, kun astelimme matkalaukkujen kanssa vihreää linjaa terminaalista Helsinki-Vantaalla.

Karanteenini ensimmäinen päivä alkoi sillä, että totuttelen tähän luonnon rauhaan. Aikomuksena on kohta sytyttää tuli saunan pesään ja lämmittää vettä. Nämä mökkiolosuhteet miellyttävät minua ja tuovat muistoja lapsuudesta mieleen. Paitsi että nyt on lisäksi netti, onneksi!

Matkalla taas

Tilapäivitys

via

Olen matkalla Suomeen. Mukanani on kanarioystävä, jolla on siteitä Suomeen, joten hänenkin pitäisi oletettavasti sinne päästä. Ensin lensimme Teneriffan pohjoiselta kentältä Malagaan, jossa olimme yön yli hotellissa lähellä lentokenttää, sillä samalle päivälle ei löytynyt jatkolentoa. Näytti siltä, että olimme ehkä ainoat asiakkaat. No, ei aivan, sillä aamiaisella oli yksi henkilö meidän lisäksemme.

Mascarillat olivat kaikkien kasvoilla sekä kentillä että koneissa. Turvaohjeita ja etäisyydenpitotarroja lattiassa oli joka paikassa ja hyvä niin. Koneissa oli tilaa. Malagasta Amsterdamiin kone oli puolityhjä.

Nyt olemme Amsterdamissa. Ihmisiä on vähän ja istuinpaikoilla on väljää: turvavälejä. Vielä viimeinen pyrähdys Amsterdam-Helsinki. Toistaiseksi kaikki hyvin.