Matkalla + guachincheista

Tilapäivitys

fin

Nyt olen menossa viikon kestävälle pääsiäislomalle Suomeen. Viikkoturistiksi.😊

Kirjoitan tätä Norwegianin koneessa, joka on menossa kohti Arlandaa (sieltä jatko Helsinkiin). Mietin, mitä guachincheja lähietäisyydellä Puertosta tulisi minulle mieleen ja mistä paikoista olen pitänyt.

Yleensä ottaen guachinchet ovat viinintuottajien ruokapaikkoja, perheyrityksiä, ja he ovat omavaraisia paitsi viinin, myös monien muiden elintarvikkeiden suhteen. (Tiesithän, että viini on meillä elintarvike 😉 ). Aukioloajat vaihtelevat, joten parasta on soittaa ja kysyä. Monilla guachincheilla on nettisivutkin. Kaikki eivät ole ”autotalliravintoloita” vaan erilaisiin rakennuksiin sijoitettuja. Ruokalista ei monestikaan ole pitkä ja usein sitä ei ole kirjoitettuna, vaan tarjoilija kertoo (usein nopeasti), mitä saatavilla on. Joissakin paikoissa on ruokalistat. Hinnat ovat yleensä edullisia ja palvelu ystävällistä.

Bodegón Albarote (löytyy googlaamalla ja FB:stä) on lähellä La Villan ja El Trompon ostoskeskusta, muutama sata metriä Shellin huoltoasemalta La Veraan päin. Siellä on miellyttävä ja erilainen miljöö, hyvä ruoka ja iloinen palvelu.

Orotavan alueella guachincheja on useita. Ajattelen, että jos ajaa Titsalla Orotavaan ja jatkaa taksilla, kuljettaja tietää paikkoja.

”El Ramal” ja ”Tenedor y Cutchara” ovat Orotavassa. Niissä olen kerran käynyt, mutta toista kertaa en mene. En ole pitänyt ruoasta tai paikasta. Samoin paljon mainostettu ”El Cubano” ei ole minulle mieleen, sillä siellä olen saanut raakaa lihaa. (Olisi tietysti pitänyt valittaa!).

Orotavan yläpuolella Teiden tiellä on El Caminero – löytyy googlaamalla (ja muitakin on niillä tienoin, minulle vieraampia), Caminerossa olen saanut hyvää ruokaa, tosin vuosia sitten.

Santa Ursulan ja Matanzan yläkylillä on paljon guachincheja. Jos ei halua ajaa taksilla Puertosta saakka, kannattaa mennä Orotavasta Titsan 101 kyytiin ja jäädä jommalla kummalla kylällä pois. Ylämäkeen voi sitten ajaa lennosta otetulla taksilla, joka varmasti tietää paikalliset guachinchet. Santa Ursulassa on Bodegón Los Chamos (hyvä ensalada tibia ja revitty liha). Matanzassa yksi suosikkipaikkojamme on Tasca El Rincón de Fran (paras viini!). Franin paikkaa vastapäätä on guachinche, jonka nimeä en muista, mutta hyvää oli ruoka sielläkin. Yksi, vähän erilainen, mutta hyvä, on Guachinche Pa’Picar (liekitetty chorizo alkupalana). Nämä kaikki löytyvät googlaamalla.

Uusin löytö meille oli blogissa viimeksi mainittu La Rampa Santa Ursulassa. Se on ”oikea” autotalliravintola, löytyy googlaamalla sekin.

Nämä kaikki mainitut ovat nyt nopeasti muistista heitetyt. Aukioloajat vaihtelevat, monet ovat yhden päivän viikosta kiinni, usein maanantain. Loppuviikolla (ke-su) paikat ovat varmimmin auki.

Edellä olen esittänyt vain omia mielipiteitäni. Hyvin monia paikkoja jää mainitsematta ja joku voi olla toista mieltä mainituista. Menkäähän siis ja kokekaa itse!

Laguna ja Santa Cruz

Tilapäivitys

sanyla

Parina päivänä olen matkustellut: ensin Lagunassa ja sitten Santa Cruzissa.

Santa Cruzissa kiertelin ostoskeskuksia – niitä en kuvannut. Rakkaan lapsenlapsen nimiäiset lähestyvät ja vauvan vaatteita on aivan ihanaa hypistellä ja katsella. Jotakin hankinkin lapselle viemisiksi.

Lagunan vanhassa kaupungissa tapasin kanarioystävätärtäni: hänen kanssaan paransimme maailmaa neljä tuntia espanjaksi ja terapoitiin hieman toinen toistamme. Söimme arepat (ja tequeñot – kuvassa) Punto Criollossa, vanhan kaupungin parhaassa areperassa, josta olen aiemminkin kirjoittanut. Hyvä ja edullinen paikka.

Tänään on vuorossa taas reissu etelään. Viikonlopun voisi sitten tehdä vihdoinkin kotihommia!

Kemistä etelään

Tilapäivitys

kem

Olen viettänyt muutaman lumisen pakkaspäivän Kemissä äitini luona. En tiedä, olenko jo unohtanut, minkälaista on asua Suomessa talvella, mutta hyvin ankealta nämä säät ovat tuntuneet.

Junat myöhästelevät, joten otin varmuuden vuoksi varoaikaa ja matkustan jo tänään Helsinkiin, josta huomenna on lento Teneriffalle. Ensimmäinen juna, Kemistä Ouluun, oli jo reilun vartin myöhässä.

Vuelo

Tilapäivitys

vuel

Verikuu näkyi, kun aamulla saavuin Tenerife Surille kumppanin kyydillä. Valitettavasti kännykamerani pimeäkuvaamisominaisuudet ovat huonot, enkä huomannut ottaa parempaa kameraa mukaan. No, silmälle kuu joka tapauksessa näkyi paremmin.

Matka Norskilla kohti Helsinkiä on alkanut. Sieltä sitten huomenna Ouluun ja pikku sydänkäpystä näkemään ensimmäistä kertaa. Siinä saattaa käydä niin, miten kaikki mummo-ystävät ja papparaisetkin ovat kertoneet: mummous muuttaa elämän! En vielä tarkalleen tiedä, mitä siitä seuraa.

Kumppani on jo rutinoitunut papparainen kymmenellä lapsenlapsellaan.

Saarikierros

Tilapäivitys

isl 

Kävimme kierroksen saaren ympäri. Aamuhämärissä lähdimme viemään Suomen vieraita etelän kentälle. Gran Canaria näkyi horisontissa: aurinko oli nousemassa.

Ajelimme sitten Adejen kautta tehden mutkan Los Gigantesissa: La Gomera näkyi hyvin. Kaukana horisontissa siinsi myös La Palma, jonka juuri ja juuri voi nähdä alimmasta merikuvasta.

Ja sitten se jokakeväinen ”tämä täytyy nähdä”: mantelipuut olivat kukassa Santiago del Teiden seudulla. Olemme olleet tänä vuonna aikaisessa mantelinkukkien etsinnässä, sillä ilmoituksissa kukka-aika ja reitit näyttivät alkavan vasta tammikuun puolenvälin jälkeen.

Lagunassa ja Puertossa

Tilapäivitys

per

Teidellä tulivuorenpurkaus? Ei sentään, pilvimuodostelma vain näyttää siltä. Pitkästä aikaa kävin syömässä Peruanossa ystävän seurassa. Palvelu on hyvää tässä ”kotiravintolassa” (kaupunkiasunto on lähellä), ruoka menettelee.

Vajaan kahden viikon kuluttua lähden matkalle Suomeen. Miksi? Sen kerron myöhemmin.
(Kumppani jää Orotavaan eikä kaupunkiasuntokaan ei ole tyhjillään – tämä vain mahdollisille murtovarkaille tiedoksi.)

Länsipuolta

Tilapäivitys

es

Ajelimme pari päivää sitten saaren länsipuolta (Orotava – El Tanque — Santiago del Teide) pilvien ollessa alhaalla, sateisessa säässä kohti etelän kenttää. Adejessa pistäydyimme ystävän luona. Etelässä ei taaskaan satanut, vaikka pohjoisosa sai lähes kokonaisuudessaan vettä.

– Länsipuolen reitti etelän kentälle on lyhyempi ja mielenkiintoisempi kuin moottoritietä La Lagunan kautta. Sitäpaitsi – edelleen – inhoan moottoriteitä: liikaa vauhtia ja autoja eikä ehdi katsella mitään.

Ensimmäinen suora lento Oulusta tälle syksylle saapui torstaina: siinä tulivat serkkuni ja miehensä sekä yllättäen myös muita tuttuja oululaisia.

Kyllä Puerto de la Cruzin kaduilla jo kuulee, että talviasukkaat ovat saapuneet: suomea puhuu moni.

Órgiva

Tilapäivitys

org

Poikkesimme Sierra Nevadan vuoristomaisemiin. Odotteluaikaa laivaan pääsyyn/varattuun lentoon on muutama päivä ja Malagan seudun sopivat hotellit olivat täynnä viikonlopun, siinä syyt. Aiempien matkojen kokemuksen perusteella on antoisaa lähteä tutkailemaan uusia paikkoja. Kannatti. Täällä Andalucian pohjoisosissa ja Granadasta etelään löytyy huikaisevan kauniita vuoristoseutuja, mutkaisia teitä, kiinnostavia pikkukyliä – ja hyvä ja edullinen hotelli. Asetuimme Órgivaan pariksi päiväksi.

Tänään on tarkoituksenamme tutustua kävellen Órgivan keskustaan. Vaellusmahdollisuudet täällä olisivat hyvät, jos olisi pidemmällä lomalla.

Taas saimme uuden nuppineulan maailmankarttaamme (jota vieläkään ei ole konkreettisesti olemassa, ehkä joskus).

Andaluciaan

Tilapäivitys

an

Matka jatkuu! Saimme auton aamulla korjaamolta ja lähdimme kohti etelää. Ajelimme Alicanten ohi, eksyimme hieman Cartagenassa etsiessämme rantatietä: se löytyi lopulta.

Huomasimme, että olimme saapuneet Andaluciaan, kun näkyi silmänkantamattomiin kasvihuoneita. Näitä emme ole nähneet aiemmin, olemme kulkeneet pohjoisempaa reittiä. Täälläkö espanjalaiset tomaatit ja kurkut kasvatetaan?

Toinen merkki siitä, että saavuimme etelään olivat täyteen lastatut autot katolla olevine kuormineen. Ne ovat menossa satamiin ja Afrikan puolelle. Saman ilmiön olemme havainneet aiemminkin mm. Algecirasin sataman seudulla.

Yöpymispaikka on nyt pikkukylässä hieman Almeríasta Málagaan päin.

Alfafar

Tilapäivitys

alf

Eilen teimme pitkän kävelyretken täällä Alfafarissa, jossa majailemme Ibis-hotellissa. Kännyn askelmittariin tuli yli 10 km ja yli 16 000 askelta. Hyvä päiväkävely siis. Suuren heinäsirkan näimme aidanvierustalla, mutta siritystä ei kuulunut, lieneekö vika vanhenevissa korvissamme?

Tänään, keskiviikkona, vietettävä uskonnollinen juhlapäivä on fiesta de la Asunción, vapaapäivä, jolloin toimistot ja virastot sekä osa kaupoista ovat kiinni.

Vielä kertauksena – koska asia on mielenkiintoinen – espanjalaisten juhlapäivien vietosta:
Jos fiesta sattuu viikonlopulle, se siirretään maanantaille.
Jos fiesta sattuu arkipäivälle, se vietetään silloin.
Jos fiesta sattuu viikonlopun lähelle esim. torstaille, se vietetään silloin ja perjantainakaan ei mennä töihin, sillä silloin on puente-päivä (=siltapäivä eli välipäivä). Silloin vietetään pitkä viikonloppu.

Tämä järjestely on hieman toista kuin Suomen juhlapäivien viikonloppuihin siirtely!