Matka jatkuu

Tilapäivitys

rui

Matka jatkuu:
Yövyin Malagan lentokenttähotellissa, sieltä ennakkoon netistä tilatulla taksilla pääsin helposti Malagan kentälle. Olen viime aikoina suosinut lentokenttäkuljetuksissa näitä takseja: ne maksetaan jo tilatessa, rahaa tai korttia ei tarvita enää itse kuljetustilanteessa. Autot ovat ajoissa ja hinnatkin yleensä halvempia kuin tavalliset taksit.

Malaga – Amsterdam välillä tuulet olivat suotuisat ja kone oli etuajassa. Amsterdamista lähtö kohti Helsinkiä viivästyi koneen myöhäisen saapumisen takia, mutta perillä oltiin aikataulun mukaisesti.
Mittasin koneessa melua kännykän desibelimittariapilla: yllättävän kovaa ääntä koneen sisällä on! Kuulonalenemakorvani (vain toinen) on meluherkkä ja yritän suojella sitä enemmiltä vaurioilta. Melkein pitäisi olla kuulosuojaimet koneessa.

Yllättävää kyllä maskeja ei tarvinnut käyttää missään. Ei taksissa, ei lentoasemilla, ei koneissa.

Nyt olen jo Helsingissä, tänään Ouluun.

Helsinkiin

Tilapäivitys

he

Niin sitten lennettiin Barcelonan kautta Helsinkiin. Barcelonassa kentällä kysyttiin ravintolaan syömään mennessä rokotustodistukset. Ensimmäinen kerta, aiemmin ei ole kysytty, mutta emmepä juuri missään ole käyneetkään. Barcelonan kentällä oli mielestäni hieman hiljaisempaa kuin ennen korona-aikaa.

Koneet olivat lähes täysiä. Maskipakko oli molemmissa koneissa ja sitä kyllä valvottiin. Helsinkiin saavuttaessa Suomen kansalaiset pääsivät omassa jonossaan maahan vain passia vilauttamalla. Koronatestiin ei päässyt, vaikka olisin halunnut, varmuuden vuoksi. Ei ole kuulemma kapasiteettia ottaa testiin oireettomia ja jonossa ovat oireellisetkin täällä Etelä-Suomessa.

Helsingissä oli lunta ja pari astetta pakkasta. Liukasta ja jäistä oli paikoin, varoa sai, etenkin, kun emme jääkeleillä ole pitkiin aikoihin Suomessa käyneet.

Tänä aamuna teimme lentokenttähotellissa itse testit. Ne olivat onneksi negatiivisia molemmat.

Matka jatkuu pohjoiseen.

Matkalla

Tilapäivitys

ro

Kone jo odottaa kentällä, kohta alkaa boarding.
Ehdimme kuitenkin jo eilen noudattaa yhtä paikallista loppiaisen traditiota: maistoimme roscón de reyesiä, kuninkaiden kakkua. Ja kuinka kävikään: heti ensimmäistä palasta leikatessani veitsi kopsahti yhteen tietäjän, juuri siihen, mikä kokoelmastani puuttui. Voitin siis. Jospa se tuottaisi onnea matkalle, sitä näinä aikoina tarvitaan.

Uutiset jäivät tältä aamulta kuulematta.
Sama loppukaneetti kuin aina, kun matkustamme: puutarhuri lupasi käydä talollamme päivittäin ja myös Securitas vartioi.

Sevillaan

Tilapäivitys

sev

Sitten taas reissuun! Lähdimme aamun ensimmäiseen Titsaan numero 343 päästäksemme pohjoisen kentälle. Autojono mateli hyvin hitaasti. Olisi tosi rankkaa jos joutuisi kulkemaan töissä Santa Cruzissa ja tämä joka-aamuinen ruuhka olisi koettava säännöllisesti. Kolmisenkymmentä kilometriä kesti noin 1h 30 min. Ehdimme kuitenkin koneeseen – kohti Sevillaa.

Tuulet olivat myötäisiä ja lentoaika oli Vuelingilla vain kaksi tuntia. Mainittakoon myös, että suuri ryhmä afrikkalaisia venepakolaisia oli koneessa. Hyvä, että heitä pääsee mantereelle, sillä Eurooppa oli heillä toiveena ja tavoitteena.

Majoitumme Sevillan laitamilla 14-kerroksisessa Sevilla Mairena -hotellissa. Auringonlaskukuva on 11. kerroksen ikkunasta.

Miksi tänne tulimme? Se selvinnee huomenna.

Gran Canarialle

Tilapäivitys

gc

Ja taas reissuun! Voitin keväällä matkabonon arvonnassa, joka oli mm. Gobierno de Canariaksen järjestämä turismia elvyttävä projekti. Nyt tuli käyttöä lahjakortille, kun kumppani huomasi passinsa vanhentuneen jo joulukuussa. Gran Canarian konsulaatista saatiin aika tälle päivälle passin uusimiseksi.

Kävimme eilen Orotavassa matkatoimistossa hankkimassa laivaliput ja varaamassa hotellin. Sitten aamuyöstä ajelimme Santa Cruzin satamaan. Tätä kirjoittaessani olemme jo Fred Olsenin kyydissä.

Matka-asiakirjoiksi riittivät vihreät residenciakortit, passeja ei katsottu missään vaiheessa.
Vain 80 minuuttia ja olemme naapurisaarella. Tällä kertaa emme ottaneet autoa mukaan, vaan menemme laivayhtiön bussikuljetuksella Agaetesta Las Palmasiin.

Matkalla

Tilapäivitys

matk

Matka jatkui. Eilen lensin Malagasta Finnairin siivin Helsinkiin. Malagassa oli mahdotonta välttää tungoksia, mm turvatarkastuksessa oli ruuhkaa. Konekin oli lähes täynnä. Tarjoilu koneessa oli yllättävän heikkoa, paljon mitään ei ollut. Ehkä Malagaan tulijat olivat jo ehtineet syödä kaiken, olimme paluulentolaisia.

Lentoasemalta vaihdoin sujuvasti Tikkurilan kautta pohjoisen yöjunaan, jolla makuuvaunussa saavuin aamuvarhain Kemiin. Nyt, korona-ajan jälkimainingeissa on hyvä, kun koko hytin saa omaan käyttöönsä.

Pohjois-Suomessa on syksy. Ankeaa ja kylmää! Oli hyytävää saapua Teneriffan ja Malagan helteistä alle kymmenen plusasteen säähän. Koronatodistuksia ei kyselty, riitti, kun sanoi, että on rokotettu.

La Palmalla tulivuori jatkaa aktiivisena ja saari on saanut laavalisäkkeen merelle.

Malagaan

Tilapäivitys

ma

Tänään jäi tulivuoriseuranta vähäiseksi, sillä lähdin matkalle. Aamuruuhka TF-5:lla oli ennallaan; parempi olisi ajaa vanhaa tietä Matanzaan, josta pikkupätkä autopistaa ja Sauzalissa taas pikkutielle. Pääsimme kuitenkin ajoissa, onneksi, sillä minä en kestä kiirettä ja lähden aina mieluummin liian aikaisin kuin viime tipassa.

Vueling lennätti Malagaan. Kone oli lähes täynnä. Maskit olivat tietysti kaikilla ja koneesta poistuttiin viisi penkkiriviä kerrallaan. Mitään koronatodistuksia ei kyselty.

Nyt vietän yön lentokentän lähihotellissa. Varasin taas taksin kentälle jo etukäteen. Se on todella hyvä systeemi, ei tarvi jonotella ja hintakin on halvempi kuin jonosta otettu taksi. Varausfirmoja on useita, minulla on niistä vain hyviä kokemuksia. Sekin on hyvä, että maksu on hoidettu ennalta. Ja kuski odottaa kentällä nimilapun kanssa.

Malagassa on yhtä kuumaa kuin Teneriffalla. Onneksi on ilmastoitu huone edullisessa hotellissa. Huomenna matka jatkuu.

Loppumatka

Tilapäivitys

mal

Lentokenttähotelliyön jälkeen lähdin Malagasta kohti Teneriffaa. Check in:ssä yritin esittää certificado de viajea, jonka nimenomaan tätä matkaa varten olin hankkinut Orotavan kaupungintalolta, mutta virkailija ylenkatsoi koko lappua. En tiedä miksi. Aiemmin se on vaadittu. Kiire oli – virkailijalla, ei minulla – joten en jäänyt kyselemään asiaa.

Malagasta kone tuli täyteen viimeistä paikkaa myöten. Maskit olivat käytössä, mutta taas etäisyyksien kanssa oli vähän niin ja näin.

Pääsimme myötätuulessa etuajassa Tenerife Nortelle. Taas tuli tälle mummolle kyynel silmään, niin ihanaa on saapua ikuisen kesän saarellemme.

Tullessa, ennen laukkujen hakemista hihnalta tarkistettiin kaikilta rokotustodistus tai koronatestitodistus sekä henkilöpaperit. Sitten laukkuja jonottamaan. Siinäpä olikin hieman ongelmaa, sillä millään hihnalla ei lukenut Malagaa, eikä mitään informaatiota annettu. No, lopulta, sinne tänne ryntäilyjen jälkeen laukut tulivat hihnalta, jossa luki Madrid, Barcelona ja Fuenteventura. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Hyvä päästä kotiin.

11 vuotta Teneriffalla

Tilapäivitys

min

Nyt kirjoitan minä-minä-juttua:

Kuvassa on uusia miniatyyriaskartelujani nukkekotiin. Olipa mukava tehdä niitä. Materiaalina käytin kuivuvaa massaa, kananmunakennoja, akryylivärejä, kynsilakkaa ja tietysti mielikuvitusta.

Tänään minulla on tullut täyteen 11 vuotta Teneriffalla asumista. Selailin ensimmäistä blogia katsoakseni tunnelmia muuton aikoihin. Olin parina aiempana vuotena käynyt karnevaaleilla Puertossa ja siitä rakkaus tähän kaupunkiin ja koko saareen syntyi. Pari kertaa kävin myös muutaman viikon turistimatkalla ennen muuttoa. Olin vapautunut työelämästä ja nuorimmainen oli tullut täysi-ikäiseksi, joten olin vapaa lähtemään.

Edellisenä vuonna olin käynyt junamatkan Siperian läpi: Oulu-Helsinki-Moskova-Irkutsk-Baikal-Peking-Oulu. Sitäkin muistelin nyt blogin kautta. Onneksi on tullut sekin matka tehtyä.

Näihin vuosiin sisältyy myös vaellus Camino de Santiago, ns camino francés, Kävelimme Ranskan rajalta Santiago de Compostelaan, 790 km. Sekin ’once in the lifetime’ -reissu. Hyvä, että tuli tehtyä. Kaksi risteilyä, yksi Teneriffalta Atlantin yli Brasiliaan ja yksi Karibian risteily sisältyvät myös näihin vuosiin ja useampi automatka Teneriffalta Euroopan halki Suomeen ja takaisin. Ja lentoja lukematon määrä (pomppuja enimmäkseen).

Olen viihtynyt Teneriffalla. Toivon, että olisi mahdollista asua täällä vielä kauan. Silloin ennen muuttoa mietin, mitä tulen Suomesta kaipaamaan. En ole oikeastaan kaivannut mitään. Suomessa käyn vain omaisteni takia. Nykyään tietysti lapsenlapsi on se tärkein. Ehkä en kävisi ollenkaan Suomessa, jos omaisia ei siellä olisi.

Olen oppinut espanjan kielen niin, että tulen sillä riittävän hyvin toimeen. Aina voisi oppia lisää (subjunktiivi hiertää vieläkin) ja virkamieskieli on vielä vaikeaa. Ystävien kanssa kielitaito riittää kyllä.

Tänään ei ole television refrán-aamu, joten opiksi nyt seuraava:
Ystävä kirjoitti: ”… ella ha dando la lata con que…”; la lata tarkoittaa tölkkiä, mutta tämä on sanonta ”dar la lata” ei ole purkin antamista vaan sitä, että jokin asia häiritsee tai on raskasta.

Mummoiluviikko

Tilapäivitys

mum

Niinpä on mummoiluviikko kulunut nopeasti pienen taaperon ehdoilla. On ollut ihastuttavaa nähdä kuinka nopeasti lapsi kehittyy ja oppii. Uusia sanoja – myös niitä ihan omakeksimiä – hän oppii päivittäin, muistaa ja oivaltaa hienosti. Ja pikkumopollakin (nelirattainen potkupyörä) ajaminen onnistui ensi yrittämällä. Ollaan kierretty leikkipuistoissa, uimarannoilla, kotona leikitty, luettu ja piirrettykin.

Nyt alkaa kotiinpaluu.
Maailmalla jyllää korona, toinen aalto lähestynee, Suomessa jahkaillaan maskipakosta ja Espanjassa on eristettyjä alueita. Kanarialle tulevat turistit on vakuutettu hallituksen toimesta.

Kukaan ei tiedä mitä tuleman pitää ja milloin on taas mahdollista vapaammin matkustaa.

Kannattiko pitää kahden viikon karanteeni yhden viikon mummoiluloman takia? Kannatti ehdottomasti!